Tat­te­ja, ruusuja ja pääs­ky­jä: Näin en­nä­tys­läm­min mar­ras­kuu näkyy puu­tar­hois­sa ja muualla luon­nos­sa

Osa veneilijöistä jatkaa kautta jäiden tuloon saakka, mutta useimmat nostavat veneensä kalenterin perusteella. Teillä on päästy levittämään vielä jopa asvalttia. Sorateille lämmin syksy on usein huono uutinen.

Sienikausi jatkuu vahvasti edelleen. Ainakin etelässä koriin voi löytää yhä paljon muutakin kuin perinteisiä loppusyksyn sieniä, suppilovahveroita.
Sienikausi jatkuu vahvasti edelleen. Ainakin etelässä koriin voi löytää yhä paljon muutakin kuin perinteisiä loppusyksyn sieniä, suppilovahveroita.

Elämme ennätyksellisen lämmintä marraskuuta, ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ennakoi myös talvesta leutoa.

Vaikka mukana on ilmastokriisin henkeä, nauttii moni pakkasia tai lunta kavahtava suomalainen tilanteesta.

Marraskuu myhäilyttänee ainakin puutarhureita, sienestäjiä, veneilijöitä ja lintuharrastajia.

Nyt voi vielä jopa istuttaa

Leuto loppusyksy on puutarhakasveille pääosin hyvä asia, sanoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Monet kylmänarat kasvit ehtivät nyt paremmin valmistautua talveen ja tuleentua, mikä tarkoittaa muun muassa siemenien ja koko kasvin "kypsymistä".  Tämä puolestaan voi parantaa ensi kesän kukintaa ja satoa.

Monet kasvit voivatkin Taulavuoren mukaan olla edelleen maassa. Esimerkiksi daalioiden kiikuttamisella kylmäsäilytykseen ei ole kiire, mikä on kasvien kannalta hyvä asia.

Uuttakin kasvua voi yhä laittaa alkuun.

– Istutuskausi jatkuu astiataimien osalta ja myös perennoja voi edelleen jakaa, Taulavuori vinkkaa.

Ruusut kukkivat edelleen

Kotipuutarhoissa syystöitä voidaan jatkaa monella tapaa täydellä teholla siihen asti, että maa routaantuu. Nyt siitä ei ole vielä mitään merkkejä.

Eikä kausi ole vielä ohi muutenkaan.

– Puutarhasta voi vielä nauttia, sillä esimerkiksi ruusujen kukinta jatkuu, Taulavuori huomauttaa.

Leuto loppusyksy tuo kuitenkin mukanaan myös riskejä. Kasvitaudit voivat puhjeta märässä maassa helpommin kuin pakkasilla.

Jos sateet ovat runsaita, lisääntyy myös ravinteiden huuhtoutuminen sulasta maasta. Se köyhdyttää puutarhaa ja kuormittaa vesistöjä.

– Tärkeää on, että kasvimaita ei muokata syksyisin ja paljas maa katetaan esimerkiksi orgaanisella kasvijätteellä.

Etelässä voi osua jopa tattipaikkaan

Ruokasienikausi jatkuu edelleen ainakin eteläisessä Suomessa.

Suppilovahveroiden ja vahakkaiden poimiminen vielä marraskuussakin ei ole tavatonta, mutta tänä vuonna metsistä löytyy paljon muutakin.

– Vinokkaita ja rouskuja löytyy. Jopa herkkusieniä, ukonsieniä ja satunnaisia tatteja olen löytänyt vielä viime viikolla, kertoo kotitalouden asiantuntija Hanna Pikkarainen Uudenmaan martoista.

Hänen havaintonsa perustuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Sienikausi jatkuu vähintään suppilovahveroiden suhteen kuitenkin paljon pohjoisempanakin.

Vielä on jopa tehty uutta asvalttia

Tienpidollekin leuto loppusyksy on pääosin hyvä uutinen. Lämpimät kelit ovat käytännössä helpottaneet talvihoitoa koko maassa.

– Marraskuussa teiden aurauksia ei ole juurikaan tarvinnut tehdä Lappia lukuun ottamatta. Liukkaudentorjuntaakin on tarvinnut tehdä vähäisessä määrin, kertoo yksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta.

Eteläisessä Suomessa on Kärjen mukaan pystytty jopa vielä jopa päällystämään teitä.

Varpuspöllö tekee saalistaan talvivarastoja koloihin. Niille käy kehnosti, jos kelit eivät kunnolla kylmene.
Varpuspöllö tekee saalistaan talvivarastoja koloihin. Niille käy kehnosti, jos kelit eivät kunnolla kylmene.

Sorateiden puolella pakkasten puute on sen sijaan huonompi juttu, erityisesti jos myös sateita riittää. Tämä pehmentää teitä ja tekee niistä reikäisiä.

– Painorajoituksia on jouduttu jonkin verran asettamaan Keski- ja Pohjois-Suomen tiestölle. Urakoitsijat ovatkin tasoittaneet tienpintoja useasti syksyn aikana, Kärki kertoo.

Syyslämpimät ovat aiheuttaneet teillä myös yllättävämpiä pulmia: kovat tuulet ovat vioittaneet liikennemerkkejä ja opasteita.

Veneet nostetaan pääosin kalenterin perusteella

Vesillä jäistä ei ole tietoa sen enempää järvillä kuin merelläkään, ei edes Lapissa.

Valtaosa veneilijöistä näyttää kuitenkin nostavan veneensä kalenterin eikä kulloisenkin syksyn säiden perusteella.

– Liikenne on hiljentynyt aika voimakkaasti parin-kolmen viikon aikana, sanoo Suomen Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

– Se on ihan viisasta, sillä talvi voi tulla aika nopeastikin.

Hän epäilee, että viime vuoden lokakuun pakkasviikko muistutti monia asiasta konkreettisesti.

Stenbergin mukaan saaristomökeille kuljetaan kuitenkin veneilläkin todennäköisesti tavallista pidempään, mihin vaikuttanee myös koronatilanne ja etätyöt.

Nähdäänkö jo koko talven veneilykausi?

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilykoordinaattori Mirja Rosenberg arvioi myös, että veneet nostetaan pitkälti samoihin aikoihin joka vuosi.

Osa veneilijöistä kuitenkin jatkaa kautta yhä pidempään.

– Viime vuosina myös purjeveneitä – ei vain sisäkopillisia moottoriveneitä, jotka syksyn säihin muutenkin sopivat – on jäänyt jatkamaan kautta. Jotkut pitävät venettä vesillä jopa jouluun tai tammikuulle saakka, Rosenberg toteaa.

Hän aprikoi, eletäänkö nyt poikkeuksellisen loppusyksyn lisäksi poikkeuksellista veneilytalvea.

– Voisiko tämä olla ensimmäinen vuosi, kun Etelä-Suomessa olisi paikoin mahdollista pitää huvivene kokonaan vesillä?

Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden lämpötila on yhä vähintään yhdeksän astetta sekä Saaristomerellä ja Selkämeren avovesillä vielä Merenkurkkuun saakka.

Riskeinä nopea muutos, kylmyys ja pimeä

Meripelastusseuran jäsenistölleen tarjoaman Trossi-palvelun kausi päättyi lokakuun lopussa. Noin puolet yksiköistä on kuitenkin edelleen valmiudessa toimimaan viranomaisapuna.

Marko Stenberg muistuttaa, että syysveneilyn riskit liittyvät äkillisiin säämuutoksiin, kylmään veteen ja pimeään. Avun saaminen voi kestää vesillä pitkään.

– Varusteiden on oltava kunnossa. Ei tarvita kuin konerikko ja märät vaatteet, niin hypotermia yllättää nopeasti. Veden varassa pelastuspuku antaa tunnin lisäaikaa.

Rosenberg korostaa erityisesti pimeää. Kokematon syysveneilijä voi yllättyä siitä, kuinka lyhyt valoisa aika on ja miten nopeasti pimeä hautaa maiseman.

– Tästä syystä Suomessa syksyllä venettään käyttävän on osattava hyvin pimeässä navigointi.

Punarintoja ja peukaloisia ennätyksellisesti

Yksi näkyvimpiä lämpimän syksyn ilmiöitä on tiettyjen muuttolintujen viipyily Suomessa.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan esimerkiksi hanhia ja puolisukeltajasorsia sekä kahlaajia on maassa ajankohtaan nähden runsaasti.

– Esimerkiksi muutamin paikoin Etelä-Suomen pellolla yhä viipyvät satapäiset töyhtöhyyppäparvet ovat hyvin poikkeuksellinen näky marraskuussa, Toivanen sanoo.

Ennätyksellisen lämmin marraskuu mahdollistaa veneilykauden jatkumisen yllättävän pitkään.
Ennätyksellisen lämmin marraskuu mahdollistaa veneilykauden jatkumisen yllättävän pitkään.

Tuoreiden laskentojen mukaan esimerkiksi punarintoja ja peukaloisia on havaittu peräti ennätyksellisesti.

– Jopa haarapääskystä on tehty marraskuussa vielä neljä havaintoa.

Pakastin ei toimi ilman pakkasta

Monien eläinten valmistautuminen talveen muuttuu konstikkaammaksi tai riskialttiimmaksi, kun syksy jatkuu pitkään lämpimänä ja lumettomana.

Klassisia esimerkkejä ovat talviturkkiin vaihtavat metsäjänikset. Lumettomana aikana valkoinen väri on suojan sijaan suoranainen huutomerkki.

Vaihdon aikatauluun syksyn sää ei vaikuta kuin hyvin pitkien aikojen kuluessa.

– Talvipuvun vaihtuminen on vuosituhansien kuluessa tarkentunut oikeaan aikaan päivän pituuden mukaan, muistuttaa eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola Oulun yliopistosta.

Metsäjäniksen kohtalotovereita ovat esimerkiksi kärppä ja riekko.

Myöskään pakastin ei toimi ilman pakkasta. Se voi olla ongelma varpuspöllölle, joka kerää saalistamiaan myyriä, hiiriä ja pikkulintuja puunkoloihin tai linnunpönttöihin.

– Talvivarastot voivat mädäntyä pilalle, jos lämmin jatkuu kovin pitkään.

Edestakainen vaihtelu on pahinta

Monille muille eläimille ongelmia aiheutuu erityisesti lämpötilan nopeasta vaihtumisesta, ei syksyn lämpimyydestä.

Esimerkiksi jotkin muuttolinnut voivat viipyä niin pitkään, että jäävät lopulta loukkuun, jos talvi iskee yhtäkkiä.

– Näin käy joskus esimerkiksi punarinnoille, jotka joutuvat sitten sinnittelemään talven yli, Hohtola mainitsee.

Horrostaville siileille tämänhetkiset säät sopivat hänen mukaansa hyvin, kunhan talvipesään ei tulvi vettä.

– Talvilepoon asettuvat hyönteistoukat ja osin aikuisetkin voivat kärsiä, jos alkutalven mittaan tulee useita jäätymis–sulamissyklejä.