Hannes Lehto puhdistaa ikkuna-aukkoa vanhasta uretaanivaahdosta Veitsiluodon työväentalolla. Alta paljastuu hiiltyneitä rakennepuita. Ne ovat jälkiä työväentalon palosta vuodelta 1954.
Vaikka tulipalo uhkasi silloin taloa, se kunnostettiin. Sitä on myös pidetty kunnossa. Nytkin on käynnissä kunnostus. Taloon uusitaan 33 ikkunaa ja seitsemän ovea. Remontti ei kestä pitkään. Lehto sanoo, että hän ja Miika Latvakoski pystyvät hoitamaan viikossa noin 50 aukkoa. Aukko voi olla ovi tai ikkuna.
Asentamisen nopeus tarkoittaa sitä, että työt Veitsiluodossa eivät vie paljon viikkoa pidempään. Koko projekti ikkunoiden kunnostamiseen ja sen rahoittamiseen sen sijaan on vaatinut pitkään töitä. Veitsiluodon työväentalon hallituksen puheenjohtaja Aili Virtala ja hänen puolisonsa, hallituksen jäsen Olavi katselevat työn edistymistä.
Hankkeen kustannusarvio on lähes 36 000 euroa. Ikkunat on tilattiin mittatilauksena Kaskipuulta.
– Halusimme, että ikkunat näyttävät ulospäin samalta kuin vanhat ikkunat, Aili Virtala kertoo.
Iso remontti ei olisi ollut mahdollinen ilman Peräpohjolan Leaderin rahoitusta ja aiempia remontteja. Talon lämmitystapa on vaihdettu maalämpöön muutama vuosi sitten. Sen kautta saatu säästö on taas auttanut myöhempien remonttien rahoittamisessa.
– Lämmitystaparemontin takaisinmaksuaika verrattuna vanhaan on vain muutama vuosi, Aili Virtala sanoo.
Ikkunoiden vaihtaminen on tavallaan myös lämmitysremontti. Uudet ikkunat eivät vedä, eivätkä hohka kylmää. Myös seuraavat remontit ovat jo mielessä.
–Salin lattia pitäisi uusia, samoin rakennuksen vesikatto, Olavi Virtala toteaa.
Talon nykyinen käyttäjämäärä tekee mahdolliseksi sen, että remontteja voidaan tehdä jatkossakin.
Talkootöitä runsaasti
Veitsiluodon työväentalolla on tavallaan käynnissä koko talon läpi käyminen. Yhtenä remonttina tehtynä kustannukset tulisivat suuriksi. Ison projektin sijaan vaiheet kannattaa pilkkoa pienemmiksi. Niihin on myös helpommin saatavissa rahoitusta.
Peräpohjolan Leaderin toiminnanjohtaja Marjut Ahola sanoo, että seurantalojen hakemat avustukset ovat yksi vakiokohteista, johon rahaa haetaan.
– Pieni rahoituskehys kuitenkin haastaa, Ahola sanoo.
Veitsiluodon työväentalolla aktiivit kertovat tehneensä todella paljon talkootöitä remontin edistymiseksi. Koska tuki harvoin kattaa koko projektin kustannuksia, talkootyöt ovat yksi keino saada täytettyä hankkeen omarahoitusosuutta. Talkootyö onkin tyypillistä Leader-rahoitteisille hankkeille.
– Yhdessä tekeminen on vähän kadonnut tässä ajassa. Sillä voi kuitenkin saada kasaan omarahoitusosuutta. Mutta tärkeintä on se, että tekee yhdessä jotain konkreettista ja näkee työn saavutukset. Se innostaa ihmisiä, Ahola sanoo.
Tuki kantaa hedelmää
Työväentalon aktiivit ovat kiitollisia paitsi rahoittajalle, myös kaupungin elinkeinopäällikkö Hanna Alille, joka on auttanut hakemusten tekemisessä.
– EU-raha kantaa talossamme kaunista hedelmää, Aili Virtala sanoo.
Ahola muistuttaakin, että Leader-rahoitusta voi saada myös kaupunkien kehysalueille, vaikka keskustat eivät kuulukaan rahoitusalueeseen.
– Apumme yhdistyksille ja yrityksille voi olla merkittävä, vaikka summat eivät olisikaan suuria.
Peräpohjolan Leaderin toiminnanjohtaja Marjut Ahola kertoo, että Leader-rahoituksen jatkuvuus huolestuttaa tällä hetkellä.
Rahoitus on tähän asti toiminut niin, että Euroopan Unionin maaseuturahoituksesta on annettu vähintään viisi prosenttia Leader-toimintaan. Suomessa tämä osuus on ollut juuri tämä EU:n jäsenmaille antama pakollinen minimi.
Jatkossa voi olla, että EU:n rahoituskehys antaa päätöksentekomahdollisuuden tästä osuudesta jäsenmaille. Uutta varmistettua osuutta ei ole vielä tiedossa, se voi tarkoittaa jopa Leader-rahoituksen loppumista.
Rahoitukselle on kuitenkin selvä tarve, vaikka jaettavat summat eivät ole välttämättä suuria. Esimerkiksi yrityksen käynnistämisen tuki on maksimissaankin 7 500 euroa, ja kehittämistuki 3 000 euroa.
– Niillä voidaan kuitenkin merkittävästi tukea esimerkiksi yrityksen näkyvyyttä tai markkinointia. Tuilla on pystytty tekemään todella hyviä somekanavia yrityksille ja nostamaan niiden näkyvyyttä paikallisesti.
Pienelle yritykselle jo selvästi lisääntynyt paikallinen näkyvyys voi olla merkittävä apu.
Muita rahoituskohteita on löytynyt esimerkiksi lastenliikunnasta ja -tapahtumista. Toisaalta yritystoiminnan käynnistämisen tukia on annettu esimerkiksi yritykselle, joka käyttää huonekalujen materiaalina hukkapätkiä hirsistä.
