Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Tais­te­lu Sie­ri­läs­tä jatkuu – Ke­mi­jo­ki oy hakee jat­koai­kaa töiden aloit­ta­mi­sel­le

Voimalaitoksen vastustajat soutivat jälleen viikonloppuna vapaan Sieriniemen puolesta. Heille ympäristöuhkana näyttäytyvä voimalaitos olisi vesivoimayhtiön mukaan osa ilmastokriisin ratkaisua.

Suomen luonnonsuojeluliitto tekee työtä vapaan Kemijoen puolesta, jotta alueen arvokas luonto säilyisi.
Suomen luonnonsuojeluliitto tekee työtä vapaan Kemijoen puolesta, jotta alueen arvokas luonto säilyisi.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Rovaniemen paikallisyhdistys järjesti jälleen viikonloppuna vuotuisen soututapahtuman Oikaraisen kylän Sieriniemessä. Tempauksella vastustetaan vesivoimayhtiö Kemijoki oy:n suunnitteleman Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamista Rovaniemelle.

Voimalan eri oikeusasteissa valituksineen viipynyt lupaprosessi on ollut käynnissä jo yli 15 vuotta ja jatkuu yhä. Toukokuussa päättyi vesitalouslupaan liittyvä töiden aloittamisen määräaika. Kemijoki oy on hakenut pidennystä määräaikaan aluehallintovirastosta.

Kemijoki oy:n varatoimitusjohtaja Timo Torvinen on toiveikas jatkon myöntämisen suhteen, mutta uskoo lainvoimaisen päätöksen menevän ainakin ensi vuodelle.

– Kun luvat ovat taas kunnossa, päivitetään hankkeen muun tiedot ajan tasalle, Torvinen sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton kanta on, että Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta tulisi luopua, sillä patoallas hukuttaisin Keski-Kemijoen viimeisetkin virtapaikat Vanttauskoskelta Rovaniemelle. Lisäksi voimala heikentäisi lohen ja muun vaelluskalan paluuta Kemijokeen.

– Vapaa jokiosuus on tulevaisuudessa tärkeä lohen ja muiden vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, kun alempiin voimaloihin saadaan kalatiet ja ympäristövirtaamat mereltä ylös jokivartta, perustelee kehityspäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

– Tämä on myös Lapin ely-keskuksen vireille paneman kalataotusvelvoitepäivityksen sisältö, hän lisää.

SLL Rovaniemi ry:n puheenjohtaja Sari Hännistä huolettavat myös voimalaitoksen vaikutukset rantaluonnon uhanalaisiin kasveihin.

– Alueella kasvaa direktiivein suojellut lapinleinikki ja laaksoarho, joiden luonnollisia kasvukantoja voimalaitoksen rakentaminen tuhoaisi, hän muistuttaa.

Hännisen mukaan viime viikonloppuna Lapinsuvannon hiekkarannalta löytyi vieläpä kirjojokikorento, joka sekin on EU:n luontodirektiivissä mainittu laji.

– Sen hävittämiselle täytyy hakea poikkeaminen suojelumääräyksistä, mikä viivästyttää hankkeen aloittamista yli kolme vuotta, Hänninen arvioi.

Hännisen mukaan Kemijoki oy on hankkinut poikkeamislupia kasvikantojen suojelumääräyksistä sitä mukaa, mitä uusia kantoja on löytynyt.

– Kunnollisen luontokartoituksen olisi voinut tehdä kunnolla silloin 1990-luvulla, kun hanke alkoi, Hänninen katsoo.

Kemijoki oy:n varatoimitusjohtaja Timo Torvinen arvioi, että vesivoimalan rakentaminen auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä
Kemijoki oy:n varatoimitusjohtaja Timo Torvinen arvioi, että vesivoimalan rakentaminen auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä
Kuva: Valokuvaamo Kipinä

Voimalaitoksen rakentaminen nostaisi nykyistä vesipintaa heti padon yläpuolella noin seitsemän metriä ja jokialue muuttuisi leveämmäksi noin viiden kilometrin matkalta. Jokialue muuttuisi järvimäisemmäksi, ja padot, voimala ja sähkölinjat vaikuttaisivat lähimaisemaan.

Sari Hänninen muistuttaa, että voimalan rakentaminen vaikuttaisi myös Kemijoen jääolosuhteisiin Rovaniemellä.

– Jos nyt jo hiihtäminen ja moottorikelkkailu jäällä on hankalaa, niin voimalan rakentaminen ei ainakaan auta asiaa, hän sanoo.

Vesivoimayhtiötä edustava Timo Torvinen puolestaan painottaa, että paljon on kiinni säävaihteluistakin.

– Sierilä parantaa jääolosuhteita Oikaraisen ja Vanttauskosken välillä. Oikaraisen ja Olkkakosken välillä jääolot vastaavasti heikkenevät. Sierilän vaikutus vaimenee kuitenkin Olkkakoskeen ja sen alapuolella jääolot säilyvät nykyisenkaltaisina, Torvinen luettelee.

Myös ilmastonmuutos voi vaikuttaa osaltaan jääolosuhteisiin. Esimerkiksi viime syksy oli sateinen ja lauha, eikä Rovaniemen kohdalle tullut vahvaa jääkantta koko talvena.

– Itse näen, että isossa kuvassa vesivoimalan rakentaminen auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, Timo Torvinen sanoo.

Voimalahanketta koskevista päätöksistä on tehty vuosien varrella lukuisia valituksia, joita on käsitelty eri oikeusasteissa. Valituksia ovat tehneet niin luonnonsuojeluliitto kuin yksityishenkilöt.

Timo Torvisen mukaan Kemijoki oy pyrkii rakentamaan yhteisymmärrystä osapuolten välille.

– Pyrimme käymään dialogia Luonnonsuojeluliiton kanssa. Mielellämme keskustelisimme heidän kanssaan siitä, miten hanke voitaisiin toteuttaa yhteisymmärryksessä mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi, Torvinen sanoo.

Hänninen näkee tilanteen toisin.

– Pitkiä oikeuskiistoja on käyty ja tullaan käymään edelleen, koska Kemijoki oy ei toteuta lupaehtoja, hän toteaa.

– Suurin ongelma on, ettei lupaehtojen noudattamista valvo kukaan. Vesilain mukaan kunta ja ely-keskus valvovat, mutta eivät ole valvoneet tässä tapauksessa. Tällöin päätöksistä on pakko valittaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistui viime viikonlopun Sieriniemen siunaus -tapahtumaan. Hän kertoo olevansa soututapahtumien ystävä, ja Sieriniemen siunaukseen hän on osallistunut jo useampana vuonna.
Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistui viime viikonlopun Sieriniemen siunaus -tapahtumaan. Hän kertoo olevansa soututapahtumien ystävä, ja Sieriniemen siunaukseen hän on osallistunut jo useampana vuonna.
Kuva: Jussi Pohjavirta
Voimalahanke

Sierilä

Vuodesta 1950-luvulta alkaen suunnitteilla ollut Kemijoki oy:n vesivoimalahanke.

Vaikuttaisi noin 30 kilometrin osuuteen Kemijoesta.

Kyseessä on Kemijoen viimeinen vielä vesivoimalle valjastamaton osuus.

Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa noin 155 gigawattituntia sähköä.

Kemijoki oy:n arvion mukaan sähköllä katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve.

Taustaa

Vuonna 2017 saadun vesitalousluvan mukainen määräaika töiden aloittamiselle umpeutui toukokuussa. Yhtiö on hakenut jatkoaikaa töiden aloittamiselle.

Koneasema sai rakennusluvan vuonna 2018. Tästä valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kumosi maaliskuussa 2019 rakennusluvan kaavoitukseen liittyvien asiainhaarojen vuoksi.

Rovaniemen kaupunki myönsi uudelleen rakennusluvan voimalaitoksen koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle syksyllä 2020 vuonna 2019 myönnetyn poikkeusluvan perusteella. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.