Kun seuraa uutisia, politiikkojen keskustelua ja ihmisten kokemuksia tiedotusvälineiden palstoilta, voi helposti saada kuvan, että terveydenhuollossa asiat ovat surkealla ja vielä surkeammallakin tolalla. Harvoin näkee tai kuulee mitään myönteistä.
Eihän se kuva näin synkkä ole. Voin sanoa kokemusasiantuntijana, että terveydenhuollossa on paljon hyvää. Kun on todellinen tarve, apu löytyy ja asianmukainen hyvä hoito järjestyy. Kiireellisissä tapauksissa harvoin kukaan jää heitteille.
Olen viimeisen 20 vuoden aikana joutunut turvautumaan terveydenhuollon palveluihin ikääntymisestä johtuen kasvamassa määrin. Tapaukset ovat vaihdelleet äärimmäisen vakavista vähemmän vakaviin, kiireellisistä kiireettömämpiin. Aina olen hoitoon päässyt, vaikka joskus on tuntunut, että se kestää liian kauan.
Olen hengissä, ja yhtään negatiivista kokemusta ei ole kohdalleni osunut. Olen tyytyväinen.
Hoito on korkeatasoista ja hoitohenkilöstö ammattinsa osaavaa, empaattista ja myötäelävää. Potilaana en ole koskaan tuntenut jääväni yksin. Erityisen suurta sympatiaa tunnen sairaan- ja lähihoitajia kohtaan. Heidän työnsä on raskasta, ja meitä hoidettavia on joka lähtöön.
Terveydenhuollon maksut ja niiden alati kohoava suunta rassaavat erityisesti meitä pienempituloisia. Selvää on, että useassa tapauksessa ne vetävät hoidettavien talouden tiukalle. On silti huomattava, että kulloinkin annettavan hoidon todelliset kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna potilaalta perittäviin maksuihin. Niillä katetaan kustannuksista vain hyvin pieni osa. Saamme olla tilanteeseen hyvin tyytyväisiä. Jos näin ei olisi, hoitoa saisivat vain varakkaat.
Olen tietoinen myös ongelmista. Rahaa on tarpeeseen nähden vähän ja henkilöstöä riittämättömästi. Väestö ikääntyy ja sen myötä hoidon tarpeet lisääntyvät voimakkaasti. Odotusajat ovat tietyiltä osin sietämättömän pitkät. Hoitoon pääsy voi olla vaikeaa silloin, kun ei ole kyse hengen pikaisesta lähdöstä. Ongelmat kasaantuvat, jos hoitoon ei pääse kohtuu ajassa.
On myös paljon hyvää ja toimivia hoitoketjuja. Läheskään kaikki asiat eivät ole retuperällä, vaikka julkisesta keskustelusta voisi näin päätellä. Voin jopa sanoa olevani kiitollinen. Tiedän, että toisenlaisiakin kokemuksia on kuin omani. Rankkojakin ja niitä on myös omassa lähipiirissäni.