Pääkirjoitus // 13.1.2023
Suomalaisilla on tapana ylpeillä korkealla koulutustasollaan, vaikka opilliseen leuhkuuteen ei ole ollut aikoihin syytä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten koulutustaso on jo OECD-maiden keskitason alapuolella – Suomi löytyy listalta Chilen ja Turkin välistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen sanoma on yhtä karu. Koulutustaso ei ole noussut Suomessa 1990-luvun jälkeen ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun. Esimerkiksi lukutaidossa ja matematiikassa osaamisen heikkeneminen vastaa jopa kahden vuoden oppimista.
Sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyvät erot – korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ja tytöt pärjäävät paremmin – oppimistuloksissa ovat kasvaneet.