Ratkaisu Suomen työvoimapulaan ei löydy Euroopasta, oli sitten kyse hoitajista, it-asiantuntijoista tai teollisuuden duunareista. Tämä käy ilmi asiantuntijoiden STT:lle antamista arvioista.
Perussuomalaisten nuivan suhtautumisen maahanmuuttoon on arvioitu olevan yksi keskeinen este porvarihallituksen tiellä. Vastauksessaan kokoomuksen hallitustunnustelijan kysymyksiin puolue väläytti kuitenkin konkreettisella ehdotuksella: Suomeen voisi houkutella sote-henkilökuntaa Etelä-Euroopasta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei pidetä tavoitetta realistisena.
– Missään Euroopassa ei ole sellaista sote-työntekijöiden reserviä, joka pystyisi Suomen tarpeen täyttämään, sanoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen TEMistä.
Espanjaan on tehty aiemmin rekrytointikampanja, jonka tarkoituksena oli houkutella hoiva-alan työntekijöitä, mutta tulokset olivat laihat.
– Tulokset eivät ole olleet ainakaan kovinkaan pysyviä, toteaa asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).
Myös Tehy pitää Etelä-Euroopasta rekrytoimista haastavana, sillä valtavassa määrässä maita terveydenhuolto on täysin riippuvainen maahanmuuttajina tulevista sairaanhoitajista.
– Suomi ei ole likimainkaan ainoa maa rekrytoimassa, sanoo etujärjestön kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.
Jonkinlaista käsitystä ulkomaisen työvoiman tarpeesta tulevina vuosina antaa sosiaali- ja terveysministeriön selvitys, jonka mukaan useissa sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä kansainvälisen rekrytoinnin tarve olisi ainakin 10 prosenttia alan kokonaistarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin se on 3–4 prosenttia.
Sote-henkilöstöä todennäköisimmin Intiasta
Perussuomalaisten hellimä ajatus siitä, että muihinkin työntekijäammatteihin pitäisi rekrytoida ensisijaisesti Euroopan sisältä, kuulostaa toiveajattelulta, kun asiantuntijoita kuulee.
– Lukujen valossa tämä ei ole kovin realistinen tavoite. Kaikki EU-maat kilpailevat osaavasta työvoimasta, Hämäläinen TEMistä toteaa.
Hämäläisen mukaan Euroopan maat kilpailevat sekä korkeakoulutetusta työvoimasta että vaikkapa teollisuuden alan duunareista. Suomen keskeiset verrokkimaat suuntaavat käytännössä houkuttelukampanjoita kolmansiin maihin.
Hämäläisen mukaan suurin potentiaali esimerkiksi sote-henkilöstön rekrytoimiseksi on Intiassa ja Filippiineillä. ICT-alalla kiinnostusta tulla töihin on etenkin Vietnamissa, Brasiliassa ja Turkissa.
Kokoomus lisäisi rekrytointeja ulkomailta luopumalla muun muassa työvoiman saatavuusharkinnasta. Kyse on velvollisuudesta selvittää työntekijän saatavuutta kotimarkkinoilta ennen kuin tämän voi palkata EU:n ulkopuolelta.
EU:n ulkopuolelta eniten
Räsänen EK:sta katsoo, että Suomella ei ole varaa valita, että otamme vastaan työvoimaa vain EU-maista.
– Suomi kilpailee samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa eikä sen asema eurooppalaisessa katsannossa ole kovin hyvä. Suomen saavutettavuus on kuitenkin hankalampi kuin keskisessä Euroopassa.
Räsäsen mukaan 4 000 EU-kansalaista rekisteröi oleskelunsa Suomessa vuosittain.
Suomessa käy matkatöissä lisäksi eurooppalaisia lähialueilta, etenkin Baltiasta. Pendelöijien joukossa on varsin paljon rakennusalan työntekijöitä.
– Rekrytointi etäämpää Euroopasta on hyvin haasteellista, Räsänen sanoo.
EU:n ulkopuolelta tulee töihin moninkertainen määrä. Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin lähes 21 000.
Sairaanhoitajia edustavan Tehyn mukaan on tilastojen valossa selvää, että sairaanhoitajien rekrytointi Euroopan ulkopuoleltakaan ei ole helppoa.
– Viime vuonna Valvira antoi vain 45 ammatinharjoittamislupaa ulkomailla tutkintonsa suorittaneille sairaanhoitajille. Heistä 23 oli EU:n ulkopuolelta, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.
Suomessa ei saa tehdä sairaanhoitajan työtä ilman sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ammatinharjoittamislupaa.
Suurin käytännön ongelma sairaanhoitajien rekrytoimiseksi ulkomailta on Tehyn mukaan se, että Suomesta puuttuu pysyvällä rahoituksella toimiva, yhtenäinen pätevöitymispolku. Tämä on järjestön viesti myös pian alkaviin hallitusneuvotteluihin.
Ulkomailta tulevien sairaanhoitajien pitää ennen Suomessa työskentelyään täydentää osaamistaan ammattikorkeakouluissa vastaamaan ammatin vaatimuksia.
Muita esteitä Suomeen tulolle voivat Koivuniemen mukaan olla tiukat ehdot perheen tuomiselle mukaan. Palkkauksella Suomi ei myöskään kilpaile verrokkimaiden kanssa.
