Live: Katso tästä Arctic Volleyn ja Vam­pu­lan ottelu kello 17

kolumni: Kuka sinä olet sil­loin, kun kukaan ei ole kat­so­mas­sa?

pääkirjoitus: Esi­mer­kil­lä on voimaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Suomen kau­pal­li­nen riip­pu­vuus Kii­nas­ta on EU:n kes­ki­ta­soa, mutta luvut eivät kerro koko to­tuut­ta

Kannettavista tietokoneista kaksi kolmannesta ja matkapuhelimista lähes puolet tulee Kiinasta. Kriittiseen infrastruktuuriin ei selvityksen mukaan ole kohdistunut merkittäviä kiinalaissijoituksia.

Kiinan teollisuus- ja teknologiaministeri Jin Zhuanglong tiedotustilaisuudessa Pekingissä 1. maaliskuuta. Kiina muun muassa ilmoitti tehostavansa tulevaisuuden teknologian kehitystä, kuten 6G:tä, robotiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Kiinan teollisuus- ja teknologiaministeri Jin Zhuanglong tiedotustilaisuudessa Pekingissä 1. maaliskuuta. Kiina muun muassa ilmoitti tehostavansa tulevaisuuden teknologian kehitystä, kuten 6G:tä, robotiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Kuva: MARK R. CRISTINO

Suomen kaupalliset riippuvuudet Kiinasta ovat EU-maiden keskitasoa, selviää ulkoministeriön koordinoimasta selvityksestä. Sen mukaan suomalaiseen perus- tai kriittiseen infrastruktuuriin ei ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä kiinalaissijoituksia.

– Suomella ei ole mitään erityistä haavoittuvuutta verrokkimaihin verrattuna, sanoo selvitystä perjantaina esitellyt alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti ulkoministeriöstä.

Suomen suurimmat ja kriittisimmät taloudelliset riippuvuudet Kiinasta liittyvät tavaroiden tuontiin. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) mukaan Kiinan-tuonnin arvosta yli puolet on koneita ja elektronisia laitteita.

Kiinan osuus Suomen tavaratuonnin arvosta on noussut yhdeksään prosenttiin koronapandemian jälkeen. Venäjän-tuonnin supistuttua Kiina on nykyään Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Mahdolliset tuonnin katkokset näkyisivät nopeimmin teollisuuden ja kaupan alalla, erityisesti matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden, muiden sähkölaitteiden sekä akkujen ja paristojen puutteena.

Myös vaatteita ja tekstiilejä tuodaan paljon

Bofitin vanhemman ekonomistin Juuso Kaaresvirran mukaan maailman toiseksi suurin talous Kiina on ylivoimainen ykkönen tavaraviennissä. Tavaravienti muihin maihin on Kiinasta suurempaa kuin Yhdysvalloista ja Saksasta yhteensä.

– Minusta olisikin todella outoa, jos Suomi ei olisi yhtään riippuvainen Kiinasta, Kaaresvirta kommentoi.

Ulkomaankauppatilastojen perusteella vuosina 2016–21 Kiinasta tuotiin arvolla mitaten eniten koneita ja laitteita, vaatteita, huonekaluja, leluja, pelejä ja urheilutavaroita. Tuonnin arvosta yli puolet oli sähkökoneita ja mekaanisia laitteita.

Erityisen paljon Kiinasta tuotiin matkapuhelimia ja kannettavia tietokoneita, joiden osuus oli yhteensä kaksi prosenttia koko Suomen tavaratuonnin arvosta. Kannettavista tietokoneista kaksi kolmannesta ja matkapuhelimista lähes joka toinen tuli Kiinasta. Lisäksi suurin osa monitoreista ja matkapuhelinten osista tuotiin Kiinasta.

Suomen Kiina-riippuvuus tavaratuonnissa on merkittävää myös vaatteiden ja tekstiileiden osalta. Niiden voidaan kuitenkin arvioida olevan vähemmän kriittisiä tai helpommin korvattavissa.

Todellinen riippuvuus todennäköisesti suurempaa

EU:n riippuvuus Kiinasta on kriittisiksi arvioitujen raaka-aineiden osalta selvästi Suomen suoraa tuontiriippuvuutta suurempaa. Se tarkoittaa, että myös suomalaiset toimijat ovat viime kädessä riippuvaisia Kiinasta näiden raaka-aineiden osalta.

Esimerkiksi Kiinasta peräisin olevat harvinaiset maametallit päätyvät Suomeen tavallisesti osana jotain valmista laitetta tai sen osaa, eikä riippuvuus täysin näy tilastoissa. Yritykset hankkivat raaka-aineita pääasiassa jatkojalostettuina kansainvälisiltä markkinoilta, jolloin Suomikin on viime kädessä yhtä riippuvainen Kiinasta kuin koko maailma.

– Meidän vihreän siirtymämme nopeus on sidottu Kiinasta saataviin raaka-aineisiin, Vaskunlahti tiivistää.

Tuonnin tarkastelu tuontierittäin kätkee taakseen myös tuotantoketjut, minkä vuoksi ei voida tietää, sisältyykö valmiiseen tuotteeseen kiinalaisia raaka-aineita tai osia. Siksi Suomen Pankki arvioi selvityksessä, että Suomen todellinen Kiina-riippuvuus on todennäköisesti esitettyjä arvioita suurempaa.