Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Suo­ma­lais­ten usko pa­rem­paan tu­le­vai­suu­teen on koe­tuk­sel­la – synk­kyy­den kes­kel­lä­kin on hyvä pitää mie­les­sä, että Suo­mes­sa asiat ovat yhä kes­ki­mää­rin hyvin

Vaikka suomalaisten sanotaan olevan taipuvaisia synkistelyyn, valtaosa meistä on suhtautunut tähän asti optimistisesti Suomen tulevaisuuteen. Nyt asenteissa on havaittavissa dramaattinen muutos. Alle puolet kansasta kuuluu enää optimistien joukkoon.

Tämä käy ilmi EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty viime syksynä. Sen mukaan 47 prosenttia suomalaisista suhtautuu maamme tulevaisuuteen optimistisesti ja 34 prosenttia pessimistisesti. Maailman osalta suomalaisten tulevaisuususko on vieläkin heikompi – 25 prosenttia lukeutuu optimisteihin ja 51 pessimisteihin.

Vielä iloisella 1980-luvulla kolme neljästä suomalaisesta näki Suomen tulevaisuuden valoisana. Sen jälkeen optimismi on vähentynyt tasaisesti, mutta tuorein käänne on epätavallisen jyrkkä. Vielä 2020 yli 60 prosenttia suomalaisista arvioi maamme tulevaisuutta optimistisesti ja vain 22 prosenttia pessimistisesti.

Suomen terveydenhuolto on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Se toimii silti paremmin kuin useimmissa maailman maissa.
Suomen terveydenhuolto on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Se toimii silti paremmin kuin useimmissa maailman maissa.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Pessimismin kasvuun löytyy ymmärrettäviä syitä. Kotimaassa suomalaisia on huolettanut jo pitkään sekä oma että valtion taloustilanne. Tuoreimman kyselyn aikana inflaatio ja korot olivat kasvussa. Huolisäkissä painoi lisäksi itänaapurin sota Ukrainassa.

Maailmallakin riittää huolen aiheita, joista pysyvin on kiihtyvä ilmastonmuutos. Pessimismi on erityisen laajaa nuorten keskuudessa, missä maailman tulevaisuuteen positiivisesti suhtautuvien osuus on puolittunut – optimisteja on enää yksi viidestä. Tätä selittänee se, että nykynuoret ovat varttuneet useiden kriisien varjossa. Ilmastonmuutoksen lisäksi listalta löytyvät muun muassa korona, terrorismi ja talousahdinko.

Nuoret aikuiset ovat aiempaa pessimistisempiä myös Suomen suhteen. Pessimismi on kasvanut yli 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuoret ovat olleet tähän asti optimistisin väestönosamme.

Poliittisella kartalla pessimismi on syvintä perussuomalaisten kannattajien joukossa, josta alle kolmannes näkee Suomen tulevaisuuden valoisana. Yhtä synkkiä ovat vasemmistoliittolaiset, eivätkä vihreät ja demaritkaan loista tältä osin. Kohtuullista optimismia on havaittavissa lähinnä keskustan, RKP:n ja kokoomuksen kannattajissa.

Tutkimuksen pohjalta on vaikea uskoa sitä, että Suomi on arvioitu globaalissa vertailussa jo useamman kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Iso osa meistä ei näyttäisi olevan onnensa kukkuloilla.

Maailma on levoton, mutta sitä se ollut ennenkin. Sotia on käyty aina, eikä terrorismi ole uusi asia edes Euroopassa, missä ETA, IRA ja muut äärijärjestöt räjäyttelivät pommejaan takavuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksestakin on puhuttu kauan, toki sen vaikutukset ovat alkaneet näkyä voimakkaammin vasta viime vuosina.

Maailma on keskimäärin ennallaan, ja Suomi erottuu siitä edelleen edukseen. Maamme on erittäin vakaa demokratia, missä yhteiskunnan palvelut pelaavat vähintäänkin tyydyttävästi. Poliittisia kiistoja ja vastakkainasettelua löytyy, mutta yhteiset asiat tulevat silti hoidetuksi, vaikka vapaan median uutisoinnista voikin syntyä toisenlainen kuva.

Huolia löytyy aina, jos niitä alkaa etsiä, eivätkä ne murehtimalla parane. Kun toivottomuus valtaa mielen, pimeys peittää valon. Tätä vastaan on syytä taistella. Maailmasta ja varsinkin Suomesta löytyy yhä yllin kyllin hyviä asioita, kunhan vain huomaamme ne.

P.S.

Reilulla kolmanneksella suomalaisista ei ole talousongelmia. Puolet uskoo pärjäävänsä taloudellisesti, kunhan käyttää tulojaan harkiten. Suunnilleen yksi seitsemästä kokee vaikeuksia toimeentulossaan. Pihistely näyttäisi tulleen jäädäkseen useimpiin kotitalouksiin, kiitos hintojen ja korkojen nousun sekä maltillisten palkankorotusten ja korkean verotuksen. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä säästäväisyys on koettu Suomessa aina hyveeksi.