Aktiivisen sosiaalisen median keskusteluja seuraavan on sitä vaikea uskoa. Siellä kun perinteistä uutismediaa mätkitään aika ajoin rankoilla syytöksillä ja julkaistaan monenlaista – no potaskaa.
Laaja tutkimus sen kuitenkin todistaa: suomalaiset luottavat uutisiin eniten maailmassa. Uutisiin luottavia on kaksi kolmasosaa suomalaisista ja määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta.
Tiedot käyvät ilmi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -kyselytutkimuksesta. Mukana oli Euroopan maiden lisäksi monia muiden maanosien toimivina pidettäviä yhteiskuntia.
Uutismaailma ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Luottamusta uutisiin tukee Suomessa vahvana oleva yleinen luottamuksen kulttuuri. Ei ole yllättävää, että uutisluottamuksen häntämaana on Kreikka, jossa yleinen luottamus yhteiskunnassa ei ole kovin vahva.
Yliopistotutkija Esa Reunanen arvelee, että Ukrainan sota on entisestään vahvistanut suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se taas on tukenut uutisiin kohdistuvaa luottamusta.
Suomalainen media voi myös hieman röyhistää rintaa. Ammattikunnan eetos on vahva ja riippumattomuus tärkeä arvo. Median itsesäätelyjärjestelmä on toimiva.
Mutta ei nyt innostuta liikaa. Toinen kasvava trendi on tutkimuksen mukaan uutisten välttely. Yli miljoona suomalaista välttelee uutisia ainakin toisinaan.
Millaista tietoa ei haluta vastaanottaa? Kaikki eivät kestä maailman pahuutta, jonka rooli uutisoinnissa on iso. Ukrainan sodasta ei enää haluta lukea. Myös koronauutisointi aiheutti monessa torjuntaa. Torjujat kaipaisivat tilalle positiivisempia uutisia.
Ilmiön tekee huolestuttavaksi se, että uutisia välttelevät usein nuoret ja vähätuloiset. Huolen taustalla on olettamus siitä, että totuuspohjaisella uutisoinnilla on merkittävä rooli demokratian turvaamisessa.
Korkea luottamus velvoittaa uutismediaa. Mikä olisikaan pahempaa kuin luottamuksen pettäminen?
Ihmisillä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Medialla on sen kertomisen oikeus ja velvollisuus.
Ei riitä, että uutiset ovat pääosin totta. Niiden pitää olla merkityksellisiä. Tärkeitä ihmisten elämään vaikuttavia asioita jää koko ajan pimentoon.
Media ei voi tehtäväänsä hoitaa ja pitää yllä luottamusta, jos sen rahoituspohja supistuu jatkuvasti. Näin on käynyt jo pitkään.
Säätytalolla tehtiin median toimintaedellytyksiä koskevia linjauksia. Ensitiedot niistä eivät hyvää lupaa.
Ylen rahoituksen leikkaukset menee valmisteluun. Kaupallista mediaa taas kauhistuttaa se, jos hallitusohjelmassa kaavaillut arvonlisäveron korotukset iskevät myös tiedonvälitykseen.