Arvid Saarinen kirjoitti kaivostoiminnan hyödyistä (LK 10.5.). Kirjoitus sisälsi virheitä ja yleistyksiä, joita on syytä korjata.
Kasvava mineraalitalous on Suomessa merkittävä osa talouttamme. Malminetsintä, kaivostoiminta, urakointipalvelut sekä koko kaivosteknologia ja -palvelusektori työllistävät ja tuovat mukanaan uusia investointeja. Arvoketjuja on ruostumattoman teräksen, metallien jalostuksen ja lannoitteiden ja akkukemikaalien muodossa.
Lapissa Sodankylä ja Kittilä ovat pärjänneet hyvin kuntatalouden eri mittareilla. Monipuolinen elinkeinorakenne, jossa kaivokset ovat tärkeässä roolissa, antaa pohjaa kasvulle.
Orpon hallitus on linjannut korotuksista, joiden mukaan kaivosmineraali- ja sähköveron kokonaiskertymä olisi vuodesta 2027 lukien noin 110 miljoonaa euroa. Se on noin 3–5 prosenttia kaivosten liikevaihdosta, ja tämä tulee siis muun verotuksen päälle.
Verotus ei kuitenkaan koske mineraalien tuontia idästä tai lännestä. Korotukset ovat häkellyttävän korkeita ja tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös kuntien saamaan verotuloon.
Hallituksen tekemät kaivosmineraali- ja sähköveron korotukset kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin, lyhentävät kaivosten elinkaarta ja vaarantavat tulevaisuuden investoinnit. Pahimmillaan veronkiristykset voivat johtaa tuhansien henkilötyövuosien ja satojen miljoonien eurojen verotulojen menetykseen kaivoksen elinkaaren aikana.
Saarinen esittää väitteitä Australian ja Kanadan kaivosveroista. Hän ei vaivaudu pohtimaan yhtiö- ja palkkaverotuksen sekä esimerkiksi energiaverotuksen tasoja. Koko veroekosysteemi pitää kammata läpi, kun vertaillaan verotuksen tasoa.
Sekä Kanadan tuloverolaissa että provinssien säännöksissä on kaivostoimintaa harjoittaville toimijoille suunnattuja verovähennyksiä. Tuloverolaissa on säädetty erityisestä vähennyksestä mineraalien etsintää (Canadian Exploration Expenses) varten. Vähennys soveltuu myös kaivostoimintaan liittyviin ympäristöselvityksiin.
Varsinaiset kaivostoimintaan liittyvät aloituskustannukset ovat vähennyskelpoisia toiminnan kehittämiskuluja (Canadian Development Expenses), joihin luetaan muun muassa etsintä- ja kaivosluvat, lisenssit sekä uuden kaivoksen rakentamiseen liittyvät kohtuulliset kustannukset. Vähennyksiä voidaan myös siirtää käytettäväksi seuraavina verovuosina. Joissakin provinsseissa on lisäksi provinssikohtaisia vähennyksiä tai hyvityksiä.
Suomessa kaivosveron korotus on ristiriidassa hallituksen aikomusten kanssa edistää kotimaisen mineraali- ja akkuklusterin kasvua puhtaan siirtymän ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi. Kaivosteollisuus peräänkuuluttaa ennustettavampaa toimintaympäristöä, sillä alan hankkeet ovat mittavia investointeja, jotka ulottuvat vuosikymmenien päähän.