Susi on ollut EU-pykälien tiukasti suojaama, muttei välttämättä enää kauan. Komissiossa mietitään Euroopassa yleistyneen pedon suojeluaseman heikentämistä. Syynä ovat kasvavat vahingot yhä useammissa jäsenmaissa.
Euroopassa on vähintään 17 000 sutta – lukuun eivät sisälly Venäjän sudet. Susikanta on kasvanut tuhansilla yksilöillä kymmenessä viime vuodessa. Laumoja elää jopa läntisimmässä Euroopassa, kuten Hollannissa ja Belgiassa. Eniten vahinkoja syntyy Saksassa ja Ranskassa, missä sudet tappavat vuosittain 16 000 kotieläintä.
Kannan kasvua on tukenut EU:n luontodirektiivi. Sudet ovat tiukan suojelun piirissä eli niiden häiritseminen, pyydystäminen ja tappaminen on kielletty. Susia on saanut ampua vain viranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla tilanteessa, missä niiden katsotaan aiheuttavan vaaraa ympäristölleen.
Komission avaus kielii EU-tason asennemuutoksesta, mikä lupaa hyvää myös Suomen susipolitiikalle.
Orpon hallitus pyrkii mahdollistamaan kannanhoidollisen susijahdin. Tämä on ollut teknisesti mahdollista jo 2021 lähtien, mutta jahtiluvat ovat törmänneet aina siihen, ettei metsästyslaki ole vastannut tältä osin EU-lainsäädäntöä. Kaikista luvista on valitettu ja ne ovat ehtineet vanheta valitusten oikeuskäsittelyn aikana.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut lain sanamuotoon muutosta, jotta se täyttäisi EU:n luontodirektiivin vaatimukset – näin valituksilta putoaisi pohja. Ruotsissa muutos on tehty jo vuosia sitten ja siellä kannanhoidollinen susijahti on arkipäivää.
Jos suden suojelustatusta heikennettäisiin EU:n toimesta ja kaikki jäsenmaat pääsisivät toteuttamaan suden kannanhoidollista metsästystä, maakohtaista lakimuutosta ei välttämättä tarvita.
Suden kannanhoidollista metsästystä on perusteltu paitsi kotieläinvahingoilla myös turvattomuuden tunteella. Vaikka susi on tappanut Suomessa ihmisen viimeksi 1882, pelkoa aiheuttaa petojen kasvava pelottomuus. Sudet ovat paikoin niin tottuneita ihmisiin, etteivät ne arastele tulla talojen pihaan koiran tai muun sapuskan toivossa.
Susijahti herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan kaikkialla Euroopassa. Tämä on inhimillistä, mutta päättäjien tulisi kyetä laittamaan tunteet sivuun ja tekemään järkiperäisiä päätöksiä.
Täyssuojelun kannattajat tapaavat muistuttaa, että susi kuuluu Suomen luontoon. Siksi ihmisen ja suden on kyettävä elämään rinnakkain. Jahdin tilalle he esittävät vahinkojen ennaltaehkäisyä eli kotieläinten suojaamista aidoilla. Se ei ole riittänyt estämään vahinkoja oikein missään päin Eurooppaa.
Kannanhoidollinen jahti toimisi paremmin. Se nojaa tieteelliseen selvitykseen susikunnan suotuisasta suojelutasosta ja kohdistuisi tason ylittävään osaan pedoista – vaarantamatta susikantoja.
P.S.
Sudet tappoivat äsken EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Dolly-ponin Burgdorfin kylässä Hampurin eteläpuolelle sijoittuvassa Ala-Saksin osavaltiossa. Poni oli laitumella vain sadan metrin päässä Leyenin perheen talosta. Vain viikkoa aiemmin sudet olivat tappaneet kolme ponia lähitilan laitumella. Ala-Saksissa, joka on kooltaan seitsemäsosa Suomesta, elää noin 40 susilaumaa ja 350 sutta – suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa. Von der Leyen tietää, mistä puhuu, kun hän kannattaa suden suojelun löysäämistä.