Petroskoin kaupunkioikeus tuomitsi historioitsija Juri Dmitrijevin keskiviikkona kolmeksi ja puoleksi vuodeksi kovennetun kurin vankileirille. Oikeus julisti hänet syylliseksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Syyttäjä vaati Dmitrijeville alunperin 15 vuoden kovennettua rangaistusta.
Venäjä on halunnut tehdä Dmitrijevistä varoittavan esimerkin siitä, millaisiin seurauksiin maan virallisen linjan kyseenalaistava historiantulkinta voi johtaa.
Dmitrijev on saanut alusta asti laajaa tukea niin Venäjältä kuin ulkomailtakin. Tukijoiden mukaan häntä vastaan esitetyt syytökset ovat perusteettomia. Ne kertovat paljon siitä, miten Venäjän valtaeliitti käyttää korruptoitunutta oikeuslaitoksesta omien tarpeidensa mukaisesti esimerkiksi koston välineenä.
Syytteet liittyvät kasvattityttäreen
Historiantutkija Dmitrijeviä vastaan on käyty oikeutta suljettujen ovien takana jo yli kolme ja puoli vuotta.
Dmitrijev pidätettiin loppuvuodesta 2016 lapsipornosyytteiden takia. Hänet vapautettiin lapsipornosyytteistä keväällä 2018, pitkälti kansainvälisten järjestöjen painostuksen tuloksena.
Lapsipornosyytteet liittyivät hänen kasvattityttärestään vuosia siten ottamiinsa alastonkuviin. Puolustuksen mukaan ne oli otettu viranomaisia varten osoittamaan, että aliravittuna perheeseen tulleen tytön paino oli normalisoitumassa. Käytäntö on Venäjällä tavallinen vastaavissa tapauksissa.
Dmitrijevin kasvattitytär ehti asui Dmitrijevin perheessä kahdeksan vuotta. Hänet sijoitettiin syytteiden nostamisen jälkeen biologisen mummonsa hoiviin.
Useita syytteitä
Keskiviikkona langetettu tuomio liittyi samaisen kasvattityttären väitettyyn seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Aiempaa kovemmat syytteet nostettiin vain pari kuukautta edellisiä syytteitä koskeneen vapauttavan tuomion antamisesta.
Dmitrijev on istunut tutkintavankeudessa yhteensä jo yli kolme vuotta. Venäläisen Novaja Gazeta -lehden mukaan hän voi vapautua pitkän tutkintavankeuden vuoksi jo marraskuussa.
Dmitrijeviä vastaan aiemmin laittomien aseiden hallussapidosta nostetut syytteet hylättiin keskiviikkona. Kyse oli hänen kotonaan säilyttämistä vanhojen metsästysaseiden osista.
Stalinin joukkohautojen paljastaminen johti ongelmiin
Dmitrijev, 64, tunnetaan siitä, että hän paljasti Karjalassa sijaitsevat neuvostohallitsija Josif Stalinin vainojen joukkohaudat.
Petroskoin lähistön Krasnyi Borin ja Karhumäen itäpuolen Sandarmohin joukkohaudoissa on tuhansien Stalinin terrorin uhrien ruumiit.
Merkittävä osa kyseisiin paikkoihin haudatuista teloitusten uhreista oli suomalaisia, jotka olivat muuttaneet Neuvostoliittoon rakentamaan “sosialistista ihanneyhteiskuntaa”.
Dmitrijev on myös kerännyt listaa kymmenistä tuhansista ihmisistä, jotka ammuttiin Karjalan metsissä.
Venäjän johdon kannalta ongelman ydin on siinä, että Dmitrijevin löytämät joukkohaudat eivät sovi osaksi virallisen Venäjän versiota Neuvostoliiton historiasta.
Kreml nimittäin pyrkii palauttamaan maalle suurvalta-aseman, jonka se katsoo Neuvostoliitolla olleen.
Tästä syystä Stalinin perintö esitetään nyky-Venäjällä positiivisessa, jopa nostalgisessa valossa. Näin siitäkin huolimatta, että Stalinin hirmutöitä pidetään yleisesti Neuvostoliiton historian synkimpänä jaksona.
Mustamaalauskampanjan uhri
Juri Dmitrijev on venäläinen itseoppinut historiantutkija ja aktivisti.
Hän on myös ihmisoikeusjärjestö Memorialin Karjalan osaston pitkäaikainen puheenjohtaja.
Hän on selvittänyt Stalinin Neuvostoliiton aikana tapahtuneita hirmutekoja jo yli 30 vuoden ajan.
Dmitrijev on julkaissut useita Stalinin aikaisista Karjalan vainoista kertovia teoksia, joissa sekä uhreja että teloittajia mainitaan nimeltä.
Josif Stalinin kaudella tapahtuneita asioita on alettu vääristellä Venäjällä Vladimir Putinin pian kaksikymmentä vuotta jatkuneella valtakaudella.
Adoptiotyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu tutkija on itsekin kasvanut adoptioperheessä.