Tämä juttu lähtee kaukaa. Matkustin helmikuussa 2016 festaroimaan Huippuvuorille, Longyearbyeniin. Aloin oirehtia jo alkumetreillä. Lopullisen diagnoosin sain paikallisilta reissun viime hetkillä – minulla oli kuulemma kaikki Huippuvuorten kuumeen oireet. Olin lumoutunut ja paikkasidonnaisessa kokemuskoukussa. ”Tulet takaisin viikossa”, sanoi hotellin työntekijä. En ole vielä palannut, mutta ajattelen Huippuvuoria. Usein.

Taudin eri muoto, keskiyön auringon filmihulluus, taitaa jyllätä asteen verran etelämpänä.