Si­sä­ra­ja­val­von­nan jat­kos­ta tar­vi­taan pian päätös – laki tu­li­joil­ta vaa­dit­ta­vis­ta ko­ro­na­tes­teis­tä saattaa ehtiä voimaan vasta hel­mi­kuus­sa

Hallitus ei ole saanut aikaan uutta periaatepäätöstä koronan torjunnasta rajaliikenteessä ja matkustamisessa. Lakiluonnos EU:n sisärajavalvonnan tilalle tulevista koronatoimista lähti tällä viikolla lausunnolle ilman hallituksen hyväksyntää.

Suomi on aiemmin päättänyt jatkaa EU:n sisärajavalvontaa koronan takia 22. marraskuuta saakka.
Suomi on aiemmin päättänyt jatkaa EU:n sisärajavalvontaa koronan takia 22. marraskuuta saakka.
Kuva: Jussi Leinonen

Rajavartiolaitoksessa on valmistauduttu jatkamaan EU:n sisärajavalvontaa myös 23. marraskuuta lähtien koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

– Miten edetään, riippuu hallituksen päätöksestä, sanoo rajaturvallisuusasiantuntija Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Hallituksen odotetaan päättävän asiasta ensi viikolla.

Hallituksen syyskuussa tekemän linjauksen mukaan sisärajavalvonnan piti päättyä 22. marraskuuta. Sen jälkeen Suomessa piti siirtyä niin sanottuun testaa ja tule -malliin.

Hallitus joutui kuitenkin peruuttamaan sitä koskeneen lakiesityksen, jota se olisi halunnut muuttaa eduskuntakäsittelyn aikana. Se ei käynyt perustuslakivaliokunnalle, joka oli nähnyt esityksessä paljon ongelmia.

Hallitus ei ole saanut syyskuun 11. päivän jälkeen aikaan uutta periaatepäätöstä koronan torjunnasta rajaliikenteessä ja matkustamisessa.

– Keskustelua on käyty useampi viikko. Ensi viikolla hallituksen on käytännössä pakko tehdä päätös, miten jatketaan 23. marraskuuta lähtien, Kivenjuuri sanoo.

Suomen nykyiset maahantulon rajoitukset koskevat sisärajaliikenteessä käytännössä koko EU- ja Schengen-aluetta. Raja-arvona on ollut 25 uutta tautitapausta 100 000 asukasta kohti edellisen kahden viikon aikana.

Ilman uutta päätöstä sisärajavalvonnan jatkamisesta Schengen-maista saapuvien matkustajien tuloa Suomeen ei sen jälkeen enää rajoitettaisi. Karanteeni- ja testaussuositukset jäisivät voimaan.

Monimutkainen lakiesitys

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti tiistaina lausunnolle uuden esitysluonnoksen, jolla koronaviruksen leviämistä rajat ylittävässä liikenteessä on tarkoitus tulevaisuudessa estää. Tätä koskeva tartuntatautilain muutosesitys aiotaan antaa eduskunnalle 3. joulukuuta, jolloin sen saaminen hyväksytyksi voi venyä joulukuusta jopa helmikuuhun.

Hallitus ei ole lausunnolle lähetettyä lakiluonnosta hyväksynyt, vaan se on virkamiesesitys. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) pitää sitä aivan liian monimutkaisena.

– Se ei ole myöskään sellainen, jonka kanssa pystyisimme elämään pitemmän aikaa. Nyt pitää tehdä sellaisia linjauksia, joiden perusteella pystytään matkailun markkinointia avaamaan, kun tilanne helpottuu, hän sanoi Lännen Medialle.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen voisi saapua vapaasti maista, joissa koronan ilmaantuvuus on ollut edeltävän kahden viikon aikana enintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Lisäksi näissä vihreissä maissa tartuttavien osuuden väestöstä pitäisi arvioida olevan alle yksi tuhannesta. Näitä maita Euroopassa on nykytiedon valossa vain Vatikaani.

Riskimaista säädettäisiin asetuksella enintään kuukaudeksi kerrallaan. Niistä saapuvat tartuntatautilääkäri voisi määrätä karanteeniin enintään 10 vuorokaudeksi.

Rokotus vapauttaisi karanteenista

Karanteeni ei koskisi kuitenkaan henkilöä, jolla on mukana lääkärintodistus sairastetusta mutta parantuneesta covid-19 -taudista tai todistus saadusta koronarokotuksesta.

Lyhyeksi aikaa Suomeen riskimaista tulevien matkustusta helpotettaisiin.

Karanteeniin ei voitaisi määrätä enintään kolmeksi vuorokaudeksi Suomeen tulevaa henkilöä, jos hänellä on mukanaan enintään 48 tuntia vanha negatiivinen tulos koronatestistä tai jos hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan testiin, jonka tulos on negatiivinen.

Jos oleskelu Suomessa kestää 4–6 vuorokautta, riskimaista tulevaa ei voitaisi määrätä karanteeniin, jos mukana on tuore negatiivinen testitulos ja osallistuu lisäksi välittömästi maahan tulleessa toiseen koronavirustestiin.

Poikkeusryhmiä karanteeni ei koskisi. Heitä olisivat esimerkiksi ne, jotka käyvät töissä tai harjoittavat elinkeinoa Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan rajayhteisöjen alueella tai Suomen ja Viron välillä.

Sama pätisi diplomaatteihin ja henkilöihin, jotka toimivat kuljetus- ja logistiikka-aloilla matkustaja- ja tavaraliikenteen kuljettajina tai laivojen, lentokoneiden ja junien miehistössä työtehtävissään.

Karanteenivapautus voitaisiin myöntää myös painavista henkilökohtaisista syistä.