Fortum-keskustelussa on alkanut olla huolestuttavia piirteitä. Uniper-seikkailun juurisyy on se, että valtion on luopunut omistuksistaan ja määräysvallastaan Fortumissa. Se pistettiin pörssiin ja sitä alettiin johtaa kuin pörssiyhtiötä. Myytiin varmaa tuottoa tehnyt Caruna ulkomaisille sijoittajille ja raha sijoitettiin riskipitoiseen Saksan-bisnekseen.
Jos valtio pitäisi Fortumia tiukasti otteessaan niin moista joko ei olisi tapahtunut tai jos olisi, joku joutuisi vähintäänkin poliittiseen vastuuseen. Nythän Fortumiin pestattu ”ammattijohto” on huseerannut valtion selän takana.
Siitä huolimatta, että ongelmiemme syynä on markkinaideologia, otsikoihin on nostettu mielipiteitä, joiden mukaan valtion pitäisi luopua Fortumin enemmistöstä. Tämä on ollut virhe käytännössä aina. Kun valtio luopui Ensosta, se yhdistyi Storan kanssa ja pian alkoi suomalaisia paperikoneita mennä kiinni. Sonera myytiin niin ikään alehintaan, Nesteen enemmistö hukattiin sekin ja nyt Neste investoikin Suomen sijaan maailmalle.