Tänään 28. helmikuuta vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Juhlapäivän kunniaksi kysyimme nuorilta, mitä kotimaista kirjaa he suosittelevat Vasan lukijoille.
Rovaniemeläinen Greta Nojosen, 18, mielestä luontoihmisten tulisi lukea Iida Sammaliston esikoisromaania Tähtimosaiikki (Otava, 2015). Luontokuvausta pursuilevassa fantasiakirjassa ketun kanssa maailmassa vaeltava Suna on tähdistä tulleen pojan, Lupuksen, tuoman ennustuksen mukaan ainoa, joka voi syrjäyttää pahan vallastaan ja palauttaa maailmaan tasapaino.
Miksi suosittelet juuri Tähtimosaiikkia?
– Kirjan kieli on elävää ja kaunista. Se herätti minussa paljon tunteita ja sai minut jopa itkemään ensimmäisellä lukukerralla. Luin kirjan ensimmäistä kertaa yläkoulussa, ja se on siitä lähtien ollut yksi lempikirjani. Suosittelen teosta erityisesti niille, joita lapsena kiehtoivat taikuus ja maagiset sadut.
Fantasiakirjat kiinnostavat nuoria
Lukion perässä Kemistä Rovaniemelle muuttanut Lilli Palo, 17, suosittelee lukijoille Elina Pitkäkankaan romaania Hukan perimät (Myllylahti, 2022). Kirja sijoittuu vuoden 2005 Suomeen, jossa kaupungit on eristetty muureilla suojatakseen ihmisiä ihmissusilta. Fantasiaelementtejä sisältävässä tarinassa erikoisjoukkojen ryhmä lähtee Kuusamoon metsästämään näitä olentoja, mutta joutuu yllättäen ihmissusilauman väijytykseen. Vain kapteeni Väinö ja aliupseerikokelas Alex selviävät verilöylystä, mutta heitä molempia on purrut ihmissusi. Purema muuttaa heidät vääjäämättä samoiksi pedoiksi, joita he metsästivät.
Miksi suosittelet juuri Hukan perimää?
– Kirja on todella hyvin kirjoitettu. Minua kiehtoo erityisesti se, miten päähenkilöiden arvot ja ajatusmaailma muuttuvat kirjan edetessä. Kirjassa sivutaan myös armeijaa, mikä herätti kiinnostukseni, sillä en ole aiemmin lukenut aiheesta kirjoja.
Sekä Nojonen että Palo kertovat lukevansa paljon fantasiakirjoja, kuten monet muut 10–19-vuotiaat nuoret. Tilastokeskuksen vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan etenkin 10–14-vuotiaat tytöt suosivat fantasiakirjallisuutta ja scifiä. Fantasian ohella nuoret lukevat tutkimuksen mukaan erityisesti myös jännitys- ja salapoliisiromaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja.
Palo uskoo, että nuoria kiehtoo fantasiakirjallisuus, sillä se on usein juonivetoista ja siinä on elementtejä, joita muissa kirjallisuudenlajeissa harvemmin esiintyy, kuten taikuutta ja yliluonnollisia ilmiöitä.
Kirjallisuus kulttuurin kulmakivenä
Nojonen ja Palo pitävät Suomea arvokkaana kirjamaana, jossa julkaistaan vuosittain paljon laadukkaita teoksia.
– Luin erityisen paljon kotimaista kirjallisuutta muutama vuosi sitten. Suomalaisessa kirjallisuudessa käsitellään aiheita, joita en ole löytänyt muualta maailmasta, kuten suomalaista mytologiaa ja kotimaisten taiteilijoiden elämäkertoja, Palo sanoo.
Palo ajattelee, että kirjallisuudella on suuri merkitys hänen elämässään. Hän lukee vuosittain noin 30 kirjaa ja kokee, että lukuharrastus on laajentanut hänen maailmankuvaansa ja sanavarastoaan.
– Koulussa olen huomannut, että kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen ovat minulle helppoa. Uskon sen johtuvan siitä, että luen paljon.
Nojonen lukee pääasiassa rentoutuakseen ja paetakseen arkea. Hän kokee, että kirjallisuus vaikuttaa hänen elämäänsä merkittävästi. Sekä kauno- että tietokirjallisuus ovat opettaneet hänelle paljon uutta.
– Kotimainen kirjallisuus on yhteiskunnalle ja kulttuurille äärimmäisen tärkeää. Kirjallisuuden avulla voidaan tuoda esiin yhteiskunnan epäkohtia, herättää keskustelua ja samalla tarjota viihdyttäviä tarinoita niin suomalaisille kuin muulle maailmalle.
Vasan kotimaiset kirjasuositukset eri vuosikymmeniltä
Sudenmorsian, Aino Kallas (Otava, 1928): 1600-luvun Viron Hiidenmaalla kodinhengetär ja äiti Aalo muuttuu metsänhengen vaikutuksesta verenhimoiseksi ihmissudeksi.
Yhden yön pysäkki, Rosa Liksom (WSOY, 1985): Ronskikielinen novellikokoelma ja Liksomin esikoisteos nuorista, jotka ovat ajautuneet muun muassa huumeiden ja väkivallan maailmaan.
Punainen erokirja, Pirkko Saisio (WSOY, 2003): Omaelämäkerrallinen finlandiapalkittu romaani 1970–1980-luvun Helsingistä, jossa poliittinen ilmapiiri on kiihkeä. Päähenkilö joutuu peittelemään homoseksuaalisuuttaan ja kohtaa muita seksuaalivähemmistöihin kuuluvia salaisessa kohtaamispaikassa.
Bolla, Pajtim Statovci (Otava, 2019): Naimisissa oleva Arsim rakastuu Milosiin yliopistolla Kosovon pääkaupungissa Pristinassa. 1990-luvulla Jugoslavian hajoamisen myötä syttyvä sota pakottaa Arsimin perheineen maanpakoon. Vuosia myöhemmin hän palaa etsimään Milosia Pristinasta.
Kun aloitin yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden sivuaineopinnot, ymmärsin, kuinka hieno kirjamaa Suomi todella on. Kirjallisuus on Suomelle merkittävä kulttuurin kulmakivi. Kirjoilla on luotu suomalaista kansankuvaa, kritisoitu päättäjiä ja rakennettu utopioita, jotka ovat inspiroineet niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin lukijoita.
Kotimaisen kirjallisuuden tilanne on kirjailijoiden näkökulmasta haastava ja epäreilu. Vain harva kirjailija pystyy elättämään itsensä kirjoittamalla. Suomen Kirjailijaliiton mukaan kaunokirjailijoiden keskimääräiset myynti- ja tekijänoikeustulot olivat vuonna 2022 noin 1 700 euroa. Vuonna 2018 vuositulot olivat noin 2 300 euroa.
Tulojen laskuun on vaikuttanut muun muassa äänikirjojen suosion kasvu. Kirjailija saa äänikirjoista Kirjailijaliiton mukaan keskimäärin yli viisi kertaa pienemmän korvauksen kuin painetusta kirjasta. Äänikirjapalvelut eivät ainoastaan leikkaa kirjailijoiden tuloja, vaan ne voivat vaikuttaa myös kustantajien päätöksiin: jos teos ei sovellu äänikirjaksi esimerkiksi kokeilevan tyylin tai monimutkaisen kielensä vuoksi, sitä ei välttämättä julkaista lainkaan.
Lisäksi Suomi kuuluu Euroopan raskaimmin kirjoja verottaviin maihin, kun vuoden alussa kirjojen arvonlisävero nousi 10 prosentista 14 prosenttiin. Vertailun vuoksi Norjassa kirjojen arvonlisävero on 0 prosenttia. Veronkorotus nostaa kirjojen hintoja, mikä ei ainakaan kannusta ostamaan painettuja teoksia.
Kirjailijoiden tulisi saada työstään elämiseen riittävä palkka, ja suomalaista kirjallisuutta sekä sen monimuotoisuutta on puolustettava. Ilman kirjoja en olisi se, joka olen. Kirjan kansien väliset todellisuudet ovat avartaneet ymmärrystäni elämästä ja maailmasta.