Sähköautoilija voi nykyisin pärjätä perusarjessaan pitkäänkin ilman tarvetta poiketa huoltoasemalla.
Kun auto latautuu öisin kotona ja päivisin työpaikalla, maksullisille latauspisteille on tarvetta pysähtyä ehkä vain lomareissuilla ja muilla pidemmillä ajomatkoilla. Silloinkin auto saattaa latautua vaikkapa kauppakeskuksen parkkihallissa tai hotellin parkkipaikalla eikä välttämättä perinteisellä huoltoasemalla.
Teknisen kehityksen myötä yhdellä latauksella myös pääsee yhä pidemmälle.
Ajaako sähköautojen yleistyminen ja kehittyminen huoltoasema-alan syöksykierteeseen, kun yhä harvempi matka vaatii pysähdystä polttoainepumpulle – tai pysähdystä ylipäätään?
Huoltoasemien määrä on ollut Suomessa laskussa jo 1990-luvulta saakka. Kun vielä 30 vuotta sitten Suomessa oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 1 800 huoltamoa ja vielä vuosituhannen alussakin 1 450, nyt huoltamoita on jäljellä enää reilut 800.
STT:n haastateltavat huoltamoalalta eivät silti suostu ennustamaan huoltoasemille kuolemaa.
Lataajille myydään oheispalveluja
Sähköautojen hyvä puoli huoltoasemien kannalta on se, että lataaminen pakottaa autoilijat pysähtymään pidemmäksi aikaa kuin tankkaaminen.
Lataamispalveluiden kasvun myötä erityisen tärkeäksi on noussut muun muassa istumapaikkojen määrä asemilla, kertoo Anders Kleve Svela, joka vastaa sähköisestä liikenteestä Circle K -huoltoasemaketjussa Norjassa. Kanadalaisomisteinen Circle K pyrkii kehittämään Norjassa sähköisen liikenteen osaamistaan Pohjois-Amerikan markkinoita varten.
– Ihmiset, jotka viipyvät asemalla pidempään, ovat myös halukkaampia käyttämään rahaa ja palveluita siellä ollessaan, Svela sanoo.
Pysähdysten pidentyminen luo painetta palveluiden kehittämiselle, sanoo puolestaan ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala.
– Silloin puhutaan esimerkiksi autopesupalveluista, ravintoloista, markettikaupasta.
Huoltoasemien kanssa sähköautoilevista asiakkaista kilpailevat myös muut kaupalliset tahot.
Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevan Punaisen Piipun Kievarin pihalla on ollut latauspisteitä parisen vuotta. Sähköautoilijat ovat siellä kasvava, mutta eivät toistaiseksi kovin merkittävä asiakasryhmä, sanoo kahvila-ravintolaa ja leipomomyymälää paikalla pitävän Kotileipomo Siiskosen toimitusjohtaja Anttu Rautio. Hän kuitenkin uskoo latauspisteiden tuoneen asiakkaiksi myös ihmisiä, jotka eivät muuten olisi pysähtyneet asioimaan.
– Kesäperjantait ja kesäsunnuntait ovat olleet suosituimpia päiviä, jolloin paljon pysähdytään lataamaan.
Rautio arvelee, että latauspisteen käyttäjistä suurin osa käyttää rahaa myös muihin palveluihin. Suoraa tuloa latauspisteistä Kievarille ei tule.
Sähköautoilun mallimaa Norja
Jos haluaa nähdä sähköautoilun tulevaisuuteen, kannattaa katsoa Norjaan, jossa sähköautoja on väkilukuun nähden enemmän kuin missään muualla.
Maa on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 kaikkien uusien autojen on oltava päästöttömiä. Kehitystä on vauhditettu kannustimilla kuten tukiaisilla, verotuksella ja halvemmilla tietullimaksuilla sähköautoilijoille.
Viime vuonna kaikista Norjassa myydyistä uusista henkilöautoista lähes 80 prosenttia oli sähköautoja, kertoo Norjan sähköautoyhdistys. Koko henkilöautokannasta täyssähköautoja oli viime vuoden lopussa noin viidesosa.
Suomessa täyssähköautojen osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli viime vuoden lopussa 1,6 prosenttia ja viime vuonna myydyistä uusista autoista 17,8 prosenttia, selviää Traficomin tiedoista. Ladattavia hybridimalleja on vielä toistaiseksi Suomessa enemmän kuin täyssähköautoja.
Norja on reippaasti edellä myös latausverkoston kehittämisessä. Yksittäisiä latauspisteitä on maassa jo yli 25 000, kun Suomessa määrä oli maaliskuun lopussa noin 9 600.
Voitot pienempiä kuin tankkaamisessa
Sähköauton lataaminen on sen verran halvempaa verrattuna tankkaamiseen, että samanlaista liikevaihtoa siinä ei liiku. Huoltoasemaketjut eivät ole innokkaita avaamaan, kuinka voittoisaa liiketoimintaa latauspalvelu on polttoaineen myyntiin verrattuna.
Voittoa lataamispalveluilla kuitenkin tehdään, sanoo Circle K:n Svela.
– Emme olisi tehneet tätä, jos emme tienaisi sillä rahaa.
Toistaiseksi raha tulee vielä enimmäkseen polttoaineen myynnistä, mutta lataamispalveluiden osuus kasvaa joka vuosi, Svela kertoo. Vielä hän ei lähde arvioimaan, milloin lataamispalvelut alkavat tuoda yhtiölle enemmän rahaa kuin polttoaineen myynti.
ABC:lla polttoaineen myynti on liiketoiminnassa "yksi keskeinen tukipilari", luonnehtii Tuomaala.
– Luonnollisesti latausliiketoiminnan tulos ei ole meillä missään dominoivassa roolissa, mutta näemme sen nimenomaan strategisena investointina.
Sijainti ja hyvä palvelu ratkaisevat
Millaisia huoltoasemien siis pitäisi olla, jotta ne selviäisivät aluillaan olevasta muutoksesta?
– Kyse on sijainnista ja siitä, että voidaan tarjota hyvää palvelua. Hyvä paketti lataamispalvelun ympärille, sanoo Circle K:n Svela.
ABC:n Tuomaalan mukaan menestyksen kannalta olennaisia ovat perusasiat, kuten laitteiston toimintavarmuus ja oikean liikepaikan valinta.
– Jokaiseen paikkaan näitä (latausasemia) ei varmasti kannata laittaa. Siihen liittyy toki se, mitkä ovat keskeisiä reittejä ja toisaalta autokannan muutos. Sähköistyminen ei tapahdu Suomessa ihan samalla tavalla joka alueella.
Monella nykyisellä automallilla yksi lataus riittää jo yli 500 kilometrin matkaan, ja yhdellä latauksella kuljettava matka pitenee koko ajan. Pysähdytäänkö huoltoasemilla tulevaisuudessa siis entistä vähemmän?
Svela huomauttaa, että pidemmät latausvälit edellyttävät tehokkaampia akkuja, jotka myös maksavat enemmän. Suurimpaan osaan matkoista riittää myös vähemmän tehokas akku.
– Kuinka paljon ylimääräistä haluaa maksaa siitä, että pystyy ajamaan ne viisi prosenttia matkoista, joihin vaikkapa 500 kilometrin akku ei riitä?
Tehokkaammat akut myös painavat enemmän, mikä rajoittaa kapasiteettia matkatavaroille, hän lisää.
– Kun olen jutellut asiakkaiden kanssa asemilla, he myös lataavat autojaan 50 prosentin kohdalla ihan varmuuden vuoksi, Svela huomauttaa.
"Ihmisillä on perustarpeensa"
Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla huoltoasemilla kokoontuvat "parlamentit" ovat monelle tuttu näky. Jos sijainti on huoltoasemille niin tärkeä, miten sitten käy näiden syrjäseutujen kokoontumispaikkojen?
Tuomaala myöntää tilanteen olevan haastava, mutta ei usko asemien määrän laskevan rajusti ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Vaikkapa 10–15 vuoden aikajänteellä ihmiset edelleen liikkuvat teillä ja heillä on perustarpeensa.
Tuomaala myös uskoo, että käyttövoiman muutoksesta Suomen autokannassa tulee "ehkä tuskallisenkin hidas".
– Ollaan aika pitkällä 2030-luvun puolella ennen kuin merkittäviä käyttövoiman muutoksia on tapahtunut. Nestemäisten polttoaineiden rooli tulee Suomessa säilymään pitkään.
Myöskään norjalaiskollega ei suostu ennustamaan syrjäisille asemille kuolemaa.
– Luulen, että ihmiset haluavat aina paikan, jossa tavata toisiaan. Huoltoasema on usein se ainoa paikka, joka on auki pitkään, Svela pohtii.
