Vanhaan lainsäädäntöön perustuvat saamelaisten oikeudet olisi syytä testata Suomen oikeusasteissa samaan tapaan kuin Ruotsissa on tehty. Tätä mieltä on oikeustieteen tohtori Juha Joona, jonka väitöskirja käsitteli saamelaisten alkuperäisiä maa- ja vesioikeuksia.
– Ruotsissa on ollut 1960-luvulta lähtien kymmeniä saamelaisten maankäyttöön liittyviä oikeudenkäyntejä, Suomessa ei yhtään, Joona sanoo.
Yksi merkittävimmistä oikeuskäsittelyistä päättyi pari viikkoa sitten korkeimman oikeuden ratkaisuun, jonka mukaan Girjásin lapinkylä (ruotsiksi sameby) saa yksinoikeuden päättää metsästys- ja kalastusluvista alueellaan. Vastapuolena jutussa oli Ruotsin valtio, joka maa-alueiden omistajana on tähän asti hallinnoinut lupia yhdessä saamelaisyhteisön kanssa.