Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Vanha sanonta on käymässä toteen saamelaiskäräjillä.
Käräjien vaaliluetteloa hallinnoiva vaalilautakunta päätti poistaa keväällä 2023 luettelosta yhteensä 86 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus (KHO) oli muutamaa vuotta aiemmin hyväksynyt luetteloon vastoin käräjien enemmistön tahtoa. Kyse oli tietoisesta riskistä, joka on nyt laukeamassa.
Lapin poliisilaitos epäilee lautakunnan jäseniä syrjinnästä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta (LK 15.3.). Esitutkinta on kesken ja rikosnimike voi vielä muuttua. Tutkinta on kesken myös KHO:ssa, jonka käsittelyssä ovat vaaliluettelosta poistettujen oikaisuvaatimukset. Vaikka lopputulosta ei vielä tiedetä, pelkkä epäilykin lyö varjon viime syksyn saamelaiskäräjävaalien ylle.
Vaalisopan taustalla on jo vuosikymmeniä Lapissa vellonut kiista siitä, kuka on saamelainen. Vaikka saamelaiskäräjien vaaliluettelossa ei ole suoraan kyse saamelaisuudesta, vain luetteloon merkityt saamelaiset voivat äänestää ja olla ehdolla saamelaiskäräjävaaleissa.
Vaalilautakunta perusteli taannoista päätöstään sillä, ettei KHO voi antaa kenellekään pysyvää äänioikeutta vaaleihin. Lautakunta vetosi YK:n ihmisoikeuselinten ratkaisuihin, joiden mukaan KHO:n päätökset ovat loukanneet saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tältä pohjalta se poisti listalta muun muassa edellisten käräjävaalien ääniharavan, kaksi kautta käräjillä istuneen Kari Kyrön.
Tilannetta kärjisti se, että käräjien hallitus käsitteli listalta poistettujen oikaisuvaatimukset vasta elokuussa – vain kaksi päivä ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä. Näin he eivät ehtineet valittaa kohtelustaan KHO:een ja jäivät vaaleista rannalle.
Osa yritti päästä äänestämään tästä huolimatta vaalipäivänä. Käräjät torjui yrityksen vetoamalla siihen, ettei pyrkijöillä ollut äänioikeudestaan KHO:n päätöstä kuluvalta vuodelta – sattuneesta syystä.
Käräjien hallituksen viivyttely on nähty yleisesti vaalitaktisena vetona, minkä käräjien johto on kiistänyt.
Vaaliluettelosta poistetut pitävät syksyn käräjävaaleja laittomina. He ovat hakeneet KHO:lta paitsi vaalikelpoisuutensa palautusta myös vaalin purkua, mikä tarkoittaisi käräjävaalien uusimista.
Jälkikäteen voidaan todeta, että käräjien hallitus teki virheen viivytellessään oikaisuvaatimusten käsittelyssä. Jos valitukset olisi käsitelty asianmukaisesti ja viivyttelemättä keväällä, vaalit olisivat saattaneet säästyä ikävältä jälkipeliltä. Poliisi selvittää, tekikö myös vaalilautakunta virheen. Jos syytekynnys ylittyy, asian selvittely jatkuu oikeudessa.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen muistuttaa selkeästä lähtökohdasta, jonka mukaan oikeusvaltiossa noudatetaan viimeisimpiä lainvoimaisia tuomioita eli käytännössä korkeimpien oikeuksien ratkaisuja – piti niistä tai ei (LK 19.3.). Vaikka YK:n lausunnoilla on painoarvoa, ne eivät oikeuta kävelemään kansallisten tuomioistuinten päätösten yli.
Saamelaiskäräjät käyttää julkista valtaa. Perustuslain mukaan kaikki julkinen valta on sidottu lakiin, jonka rikkominen voi johtaa seuraamuksiin. Yksikään instanssi ei voi olla lain yläpuolella. KHO ei ole noutopöytä, josta haetaan vain itselle mieluisat päätökset.
Uusi saamelaiskäräjälaki edennee eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn kuluvan kevään aikana. Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ei usko poliisitutkinnan vaikuttavan lakiesityksen käsittelyyn, vaikka myöntääkin sen mukanaan tuoman ongelman. "Kun lähdetään muuttamaan voimassa olevaa lakia, olisi perusteltua, että voimassa olevan oikeuden sisällöstä eli siitä oikeustilasta, jota lähdetään muuttamaan, olisi selkeä käsitys. Nyt näin ei ole", hän toteaa (LK 15.3.). Nykytilanteessa on vaikea uskoa, että kyseinen käsitys selkenee uudenkaan lain myötä.