Kolumni: Totuus odottaa yhä ker­to­jaan­sa

Pääkirjoitus

Saa­me­lais­kä­rä­jä­vaa­lit poiki tutun oi­keus­kiis­tan, josta kä­rä­jien johto saa syyttää myös itseään – vii­mei­sen sanan vaa­li­tu­lok­ses­ta sanoo taas KHO

Kari Kyrö ehti istua kaksi kautta saamelaiskäräjillä. Nyt hän ei päässyt edes ehdolle.
Kari Kyrö ehti istua kaksi kautta saamelaiskäräjillä. Nyt hän ei päässyt edes ehdolle.
Kuva: Olli Miettunen
Pääkirjoitus // 4.10.2023

Saamelaiskäräjävaali on ohi, mutta jälkipeli jatkuu. Viimeisen sanan sanoo korkein hallinto-oikeus (KHO). Siihen asti vaalitulos on vähintäänkin kiistanalainen.

Kyse on vanhasta tutusta kiistasta eli siitä, kuka on saamelainen. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa hallinnoiva vaalilautakunta karsi vaaliluettelosta viime keväänä pois 86 henkilöä, jotka KHO on aiemmin hyväksynyt listalle. Vain luetteloon merkityt saamelaiset voivat äänestää ja olla ehdolla käräjävaaleissa.

Vaalilautakunta katsoi, ettei KHO voi antaa kenellekään pysyvää äänioikeutta vaaleihin. Siksi lautakunnan punakynä veti viivan muun muassa edellisten vaalien ääniharavan, kaksi kautta käräjillä toimineen Kari Kyrön nimen yli.

Tilannetta on kärjistänyt se, että käräjien hallitus käsitteli poistoista tehdyt oikaisuvaatimukset vasta elokuun alussa – vain pari päivää ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä. Näin poistetut eivät ehtineet valittaa kohtelustaan KHO:een, mitä moni pitää hallitukselta vaalitaktisena vetona.

Eduskunnan apulaisoikeusmies Maija Sakslin on nähnyt tässä perustuslaillisen ristiriidan.

Käräjien johto on kiistänyt tahallisen viivyttelyn, mutta asia tuppaavat olemaan sitä, miltä ne näyttävät – eikä tältä osin hyvältä näytä.

Kyrö ja muutama muu äänioikeutensa käräjävaaleissa menettänyt yritti turhaan päästä äänestämään vaaleissa (LK 3.10.). Käräjät torjui yritykset vetoamalla siihen, ettei kyseisillä henkilöillä ollut äänioikeudestaan KHO:n päätöstä kuluvalta vuodelta. Ei ollut, koska oikeus ei ehtinyt käräjien viivyttelyn takia käsitellä heidän valituksiaan vaaleihin mennessä.

Vaaliluettelosta poistettujen mielestä kyse on laittomista vaaleista. He ovat hakemassa KHO:lta paitsi vaalikelpoisuutensa palautusta myös vaalin purkua. Tämä luo varjon syksyn käräjävaalien ylle ja antaa aseet käräjien harjoittaman saamelaispolitiikan arvostelijoille.

Jälkikäteen voidaan todeta, että käräjien hallitus teki ison virheen viivytellessään oikaisuvaatimusten käsittelyä. Jos ne olisi käsitelty asiallisesti, avoimesti ja viivyttelemättä jo keväällä, KHO olisi ehtinyt sanoa painavan sanansa asiassa. Näin vaalit olisivat välttyneet ikävältä jälkipeliltä.

Orpon hallitus on luvannut ohjelmassaan antaa saamelaiskäräjälain uudistuksen eduskunnalle kuluvan vuoden aikana. Vielä tästä ei ole näkynyt merkkejä.

Kyse on neljännestä yrityksestä, joista kolme edellistä on epäonnistunut. Eniten kiistaa on aiheuttanut nimenomaan saamelaisuuden määritelmä, mikä on nyt nähdynkin episodin juurisyy.

Uuden käräjälain on määrä selkeyttää sotkuista tilannetta ja lopettaa repivä riitely Ylä-Lapissa. Aika näyttää, käykö näin. Sitä ennen on saatava vastaus siihen, onko vaaliluettelosta poistettujen oikeusturvaa mahdollisesti rikottu.

P.S.

Pelkosenniemellä jännitetään sitä, säilyykö niemeläisten valitsema kunnanvaltuusto päätösvaltaisena vai joudutaanko pitäjässä järjestämään täydennysvaalit kesken vaalikauden (LK 3.10.). Alunperin 13-jäseninen valtuusto on kutistunut parissa vuodessa 11-jäseniseksi, eikä varajäseniä löydy enää kaikille valtuutetuille. Särkymävaraa on yhden valtuutetun verran, jonka jälkeen pallo siirtyisi oikeusministeriölle. Jännitettävää riittää Niemessä myös vuodelle 2025, jolloin järjestetään seuraavat kuntavaalit. Löytyykö ehdokkaita vaaleihin asti?