Marjanpoimijat: Yk­si­kään thai­maa­lai­nen ei jät­tä­nyt vii­su­mi­ano­mus­ta mar­jan­poi­min­taa varten

Pääkirjoitus: Hidas lu­pa­pro­ses­si voi olla ul­ko­mais­ten jät­ti-in­ves­toin­tien suurin este

Ylioppilaat: Katso tästä Lapin lu­kioi­den val­ko­la­kin saajat

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Saa­me­lais­kä­rä­jä­la­ki­esi­tys ei loukkaa vä­hem­mis­tö­jä

Näkökulma

Saaʹmi siidsååbbar – Kolttien kyläkokous – päättää kolttasaamelaisten elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa. Kokouksen toiminnasta säädetään kolttalaissa, jonka tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Kyläkokous tukee saamelaiskäräjälakiesitystä hyvin neuvoteltuna kompromissina. Esityksen lähtökohta saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta on ainoa oikea lähestymistapa ihmisoikeusrikkomusten korjaamiseksi ja lopettamiseksi.

Kyläkokous pitää välttämättömänä ihmisoikeusrikkomusten keskiössä olevan nykylain 3 §:n muuttamista toimikunnan esittämään muotoon (oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon) ja toteaa lisäksi, että kielikriteerin ulottaminen 3. sukupolvesta 4. sukupolveen vahvistaa kielensä menettäneiden asemaa osana saamelaisyhteisöä. Nykylain 3 §:n kohta, että "hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa" on osaltaan kolttasaamelaisia syrjivä, koska heidän ei ole historiallisista syistä mahdollista vedota kyseiseen pykälään hakeutuessaan käräjien vaaliluetteloon.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.