Saamelaiskäräjälain mietinnöstä on esitetty erilaisia näkemyksiä – sekä uudistustyön lähtökohdista että esityksen sisällöstä. Toivon, että jokainen tutustuu itse toimikunnan mietintöön ja sen perusteluihin, ja muodostaisi arvionsa sen pohjalta työn lopputuloksesta.
Tarve lain uudistamiselle kumpuaa puhtaasti oikeudellisista lähtökohdista, eikä asiaa tule politisoida virheellisillä väitteillä. Kuten toimikunnan asettamispäätöksessä todetaan, työn perustana ovat olleet perusoikeudet ja perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu kansainvälisoikeudellinen kehitys. Erikseen nostetaan esille YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat, Suomea koskevat ratkaisut.
YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että KHO:n päätös vuosina 2011 ja 2015 merkitä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä, jotka eivät täyttäneet yhtäkään saamelaiskäräjälain 3 §:ssä olevista objektiivisista kriteereistä, loukkaavat YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta.