Ruotsin porvarihallitus on päättänyt alentaa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, jotta bensan ja dieselin hinta laskisi. Hallitus on lupaillut dieselin pumppuhintaan jopa 49 ja bensan hintaan 10 sentin laskua. Voitaisiinko näin tehdä myös Suomessa?
Polttoaine-alea on ajanut täällä erityisesti perussuomalaiset, joka lupasi vaalien alla ratkaisua myös tähän ongelmaan. Nyt puolue on tyrkyllä hallitukseen, jonka linjauksista neuvotellaan parhaillaan Säätytalolla.
Bensiini on Suomessa EU-maiden kalleinta – litra 95-oktaanista maksaa keskimäärin 1,943 euroa. Dieselin hinnassa (1,832) edellämme on vain Ruotsi, muttei enää kauan.
EU-maiden isoja hintaeroja selittävät palkkataso-, ostovoima- ja talouskasvuerot, mutta vain osittain. Pääsyy kalliiseen polttoaineeseemme on valmiste- ja arvonlisäverosta koostuva verotus, mikä sekin on Euroopan korkein. Suomessa bensiinin hinnasta 57 prosenttia on veroa, kun EU-maiden keskiarvo on 51.
Moni muu EU-maa on muuttanut energiakriisin takia polttoaineverotustaan, jotta kuluttajan ostovoima paranisi ja kuljetuskustannukset alenisivat.
Suomen hintaan vaikuttaa myös polttoaineisiin lisättävä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite. Vaikka sitä alennettiin viime ja täksi vuodeksi 20 prosentista 13,5:een, velvoite on yhä monia muita EU-maita korkeampi. Ilman alennusta bensa ja diesel olisivat toki Suomessa vieläkin kalliimpia.
Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan mekanismia, missä liikenteen päästöjä vähennetään lisäämällä polttoaineisiin uusiutuvasti valmistettuja, huomattavasti kalliimpia polttoaineita. EU edellyttää, että jäsenmaat lisäävät uusiutuvien polttoaineiden osuutta 14 prosenttiin energian loppukulutuksesta 2030 mennessä.
Suomen ja Ruotsin korkeaa jakeluvelvoitetta selittävät niille EU:n asetuksessa määritellyt kovat liikenteen päästövähennystavoitteet. Nyt Ruotsi aikoo alentaa jakeluvelvoitteensa EU:n minimiin. Päästövähennystavoitteesta lipeäminen tietää tuleville vuosille entistä suurempia vähennyksiä ja voi johtaa myös isoihin EU-sakkoihin – Ruotsin osalta on puhuttu tässä yhteydessä jopa 3,5 miljardin euron sanktioista.
Liikenteen päästövähennykset voi kompensoida vähentämällä päästöjä muilta päästökaupan ulkopuolisilta sektoreilta, kuten maataloudesta tai asumisesta, mutta se tulee vieläkin kalliimmaksi.
Kallis polttoaine kurittaa kansalaisia erityisesti Lapissa, missä välimatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenne olematon. Tilannetta vaikeuttaa jätti-inflaation ja koronnousun myötä romahtanut ostovoima.
Polttoaineen hinta-ale tulisikin epäilemättä tarpeeseen. Kokonaan toinen asia on se, onko meillä moiseen varaa akuutissa kassakriisissä, missä valtion menoja on pakko vähentää ja tuloja lisätä. Polttoaineverot tuottivat yhteiseen kassaamme 2022 noin 2,8 miljardia euroa.
P.S.
Rokotukset ovat estäneet Euroopassa yli miljoona koronakuolemaa – epäsuora vaikutus on vieläkin suurempi. Valtaosa "pelastetuista" on yli 60-vuotiaita. Pelkästään omikron-varianttiin olisi kuollut ilman rokotteita 600 000 aikuista enemmän kuin nyt kuoli. Tämä käy ilmi maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimuksesta, missä käytiin läpi 26 Euroopan maan kuolleisuus- ja rokotustietoja 2020–2023. Tutkimustulos tuskin on valeuutisia levittäneiden "rokotekriittisten" mieleen, joista osa ennusti rokotettujen enemmistön kuolevan rokotteisiin.