Minkälaisia tunteita Rovaniemi herättää? Miten matkailua voisi tehdä toisin? Millainen uhka ja mahdollisuus Kemijoki on alueen taloudelle ja asukkaille? Mitä arktinen kiertotalous tarkoittaa rovaniemeläisille?
Rovaniemi toisin -luentosarja esittelee Lapin yliopiston tutkijoiden käsityksiä Rovaniemestä ja sen kehityksestä. Luennoilla Rovaniemestä avataan erilaisia ja yllättäviäkin puolia.
Luentosarjan avaa maanantaina 7. maaliskuuta tutkimusprofessori Monica Tennberg otsikolla Kaupunki menee tunteisiin. Tennberg esitelmöi kaupungin herättämistä tunteista, niiden synnystä ja merkityksestä.
Yliopistonlehtori Minni Haanpää avaa 14. maaliskuuta näkökulmia Rovaniemen matkailun näkemiseen ja tekemiseen toisin, sen mahdollisuuksiin ja reunaehtoihin. Lähiömatkailua-otsikon alla hän kysyy, missä matkailua voidaan tehdä ja mitkä tarinat nousevat matkailun näyttämölle.
Tutkija Joonas Volan luento 4. huhtikuuta käsittelee Kemijokea aluetalouden ja jokivarren asukkaiden lunastamattomana uhkana ja mahdollisuutena. Vola pohtii, miten puhumme ja kielellistämme jokea, sen muutosta ja tulevaisuutta.
Sosiologit Veera Kinnunen ja Teemu Loikkanen pohtivat 11. huhtikuuta Rovaniemeä kansalaisten kiertotalouskaupunkina. He pohtivat, millä tavoin teollisuuden malleille rakennettua kiertotalouden ideaa voidaan toteuttaa palveluvetoisessa Rovaniemen kaupungissa. Entä millainen on kansalaisten rooli kiertotaloudessa ja voiko kompostointi olla osa arktista kiertotaloutta?
Luennot ovat maanantaisin kello 18 Rovaniemen pääkirjaston Lapponica-salissa. Tilaisuudet striimataan suorana Rovaniemen kaupunginkirjaston Facebook-sivuilla.
Luentosarjan järjestävät Pohjoisen poliittisen talouden tutkimusryhmä, Arktinen keskus ja Lapin yliopisto yhteistyössä kaupunginkirjaston Lappi-osaston kanssa.
