Nimi vie harhaan.

Aikansa tunnetuin juoksija ja suomalaisen hevosen kantaisä Kirppu (1879–1906) oli kaikkea muuta kuin vähäinen ja vaatimaton.

Runollisissa aikalaiskuvauksissa Kirppu oli "ylpeäliikkeinen kuin leijona, terästä kokonaan, rinta leveä kuin jalopeuralla".

Kun hevonen ponkaisi juoksuun, sen mahanalus näytti olevan jalkoja täynnä.

Tämä jalo eläin "miltei tanssien kiiti eteenpäin, jäntevin, hyvin sovitetuin askelin" – niin että "harja lieskana hulmusi ja vuohisten tuuheat karvat liehuivat kuin Merkurion siivet".