Teuvo Kokkonen oli huolissaan (LK 11.2.) Lyseonpuiston lukiosta. Rovaniemen viranhaltijat ja luottamushenkilöt pitävät tärkeänä, että huoli opetuksen resurssista nostetaan esiin ja siitä keskustellaan.
Rovaniemellä on kaksi lukiota, Lyseonpuisto ja Ounasvaara. Oppimateriaalien osalta sekä Lyska että Oukku ovat ylittäneet 2024 sähköisiin opetusmateriaaleihin käytettävän määrärahan – vastaavasti painettuihin oppimateriaaleihin varattua rahaa on säästynyt. Yhteensä kahden lukion ylitys oppimateriaaleissa on noin 130 000 euroa.
On huomioitava, että oppimateriaalien hinnat ovat nousseet 2021 jälkeen. Viimeiset 2021 aloittaneet oppivelvolliset valmistuvat keväällä 2025, ja meillä on nyt tieto siitä, mitä yo-tutkinnon läpivieminen maksuttomia oppimateriaaleja käyttäen maksaa. Maksuttomien materiaalien kustannus huomioidaan täysimääräisesti tulevassa budjetoinnissa.
Myös lukio-opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt, minkä takia osalle opiskelijoista on tarjottu sekä sähköinen että painettu materiaali. Lukiossa jokainen on varmasti saanut oman, hyväkuntoisen oppimateriaalin.
Syksyllä 2015 Rovaniemen kolmessa lukiossa opiskeli 1 094 nuorta lukiolaista, syksyllä 2024 1 135. Kasvua on 171 opiskelijaa eli 18 prosenttia. Kasvusta noin 60 opiskelijaa on kohdistunut Lyskalle ja noin 110 Oukulle.
Osan kasvusta selittää valmistumisajan pidentyminen 3,5–4 vuoteen, osan se, että olemme neljänä syksynä ottaneet yhden ryhmän lisää Oukulle. Pidempi opiskeluaika ei suoraan merkitse suurempaa kurssimäärää eikä tarvetta lisätä tuntikehystä.
Näiden lukujen lisäksi Oukulla opiskelee noin 400 ammattilukiolaista yhdistelmäopintoja, mutta he ovat tilastoituna Redun opiskelijoiksi. Valkolakkeja molemmista lukioista tulee noin 200.
Kokkonen harmittelee tuntikehykseen tehtyjä leikkauksia. Syksyllä 2015 nuorten lukiokoulutuksen tuntikehys oli 1 086 ja syksyllä 2025 se tulee olemaan 1 027, muutos on -59 tuntia.
Kun Muurolan opiskelijat siirtyivät keskustan lukioihin 2016, Muurolasta vapautuneesta 99 tunnista 40 tuntia on käytetty 171 lisäopiskelijan opetukseen. Samaan aikaan olemme resursoineet lukioille toisen erityisopettajan. Nyt molemmissa lukioissa on kokoaikainen erityisopettaja.
Lukio-opetus on joutunut jonkin verran säästämään toiminnastaan. Käsityksemme on silti, että Rovaniemen lukioiden resurssit ja ryhmäkoot ovat vertailukelpoiset vastaavien kaupunkien suuriin lukioihin.
Resurssit ja olosuhteet eivät ole este menestyä, ja opiskelijat ovat yhdenvertaisia yo-kokeissa. Perusopetuksen resursseja on vastaavana aikana jouduttu leikkaamaan voimakkaammin. Lyskan lukiolaisista 12 prosenttia on muista kunnista, Oukulla 18. Kaupungilla ei ole tarvetta kasvattaa muualta tulevien osuutta.
Niin nykyiset kuin tulevaisuuden kuntapäättäjät ovat usein vaikeiden päätösten edessä. Kokemuksesta voin todeta, että päätöksiä tehdessä päättäjät huomioivat aina myös tasapainotustoimien osalta oppilaiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun.