Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Pääkirjoitus: Koronapassi on pahasti myöhässä, mutta siitä voi olla yhä apua koronasta irtautumisessa

Ro­va­nie­mel­lä pääsee nyt uimaan pyö­rä­tuo­lil­la­kin – Ala­kor­ka­lon es­tee­tön ui­ma­ran­ta on Suo­men­kin mit­ta­kaa­vas­sa har­vi­nai­nen

Viimein viilennystä. Päivä Ojanperä pulahti Kemijokeen viimeksi lähemmäs 20 vuotta sitten. Mukana avustajat Ami Patonen ja Elina Ikävalko.
Viimein viilennystä. Päivä Ojanperä pulahti Kemijokeen viimeksi lähemmäs 20 vuotta sitten. Mukana avustajat Ami Patonen ja Elina Ikävalko.
Kuva: Jussi Pohjavirta

– Ihanaa, siis aivan mahtavaa! Eikä niin kylmääkään, mitä pelkäsin, Päivi Ojanperä hehkuttaa Kemijoesta noustuaan.

Pyörätuolia käyttävä Ojanperä muistelee, että edellisestä pulahduksesta jokeen ehtikin vierähtää parikymmentä vuotta.

Rovaniemen Alakorkaloon valmistunut esteetön uimaranta mahdollistaa nyt uimisen luonnonvedessä myös liikuntarajoitteiselle. Kaiteilla varustettu luiska johtaa pukukopilta Kemijoen virkistävään viileyteen asti. Myös pukukoppi on esteetön.

– Muistan viimeisimmät uintini, kun vielä kävelin, kuinka kahlaaminen aallokossa oli todella haastavaa, Ojanperä toteaa.

Ja ottaa pian pulahduksen uusiksi.

Uimaan ulkomaille

Alakorkalon esteetön uimaranta on Rovaniemen ensimmäinen ja koko maan mittakaavassakin vielä harvinainen. Koottua listausta Suomen esteettömistä uimarannoista ei ole saatavilla, mutta kokonaismäärä jäänee viiden ja kymmenen välille.

Lähin esteetön uimaranta on rakennettu vajaat kymmenen vuotta sitten Tornion Vojakkalaan.

– Lähinnä lomamatkoilla ulkomaille olen päässyt uimaan, esimerkiksi Kreikassa on ollut käytössä luiskan korvaava mobimat-matto ja uintipyörätuoli kertoo Rovaniemen vammaisneuvosten puheenjohtaja Minna Muukkonen kokemuksistaan.

Vammaisneuvosto on ollut alusta alkaen mukana uimarannan suunnittelussa. Esimerkiksi pukukopin ja wc:n välillä on asennettu tilaa säästävä liukuovi tavallisen sijaan. Tämä helpottaa pyörätuolin käyttäjää.

– Useinhan esteettömyys syntyy pienistä asioista, joita ei vain osata ottaa huomioon ilman käyttäjän näkökulmaa, Muukkonen sanoo.

Petri Siekkinen testaa pukukopilta rantaan johtavaa luiskaa. Hänen tiedossaan on, että Suomessa olisi kuudesta seitsemään esteetöntä uimarantaa.
Petri Siekkinen testaa pukukopilta rantaan johtavaa luiskaa. Hänen tiedossaan on, että Suomessa olisi kuudesta seitsemään esteetöntä uimarantaa.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Peruskorjaus koko rannalle

Esteetön uimaranta päätettiin toteuttaa Alakorkalon uimarannan peruskorjauksen yhteydessä.

– Rovaniemellä sopivia paikkoja ei juuri muita olekaan, sillä rannat ovat enemmän tai vähemmän äkkisyviä, arvioi metsätalousinsinööri Kari Lukkarinen Rovaniemen kaupungilta.

Pyörätuolille soveltuvan luiskan tulee olla riittävän loiva, mikä asettaa vaatimuksensa myös maaston muodoille. Valmiille betoniluiskalle tuli pituutta lopulta noin 50 metriä.

Lopussa on poikittainen, t:n mallinen tasanne. Sen ulkokulmiin asennetut huomiokepit oli ehditty rikkoa jo ennen uimarannan valmistumista.

– Siihen pitää keksiä kestävämpi ratkaisu, Lukkarinen harmittelee.

Sekä kaupunki että vammaisneuvosto vetoavatkin rannan käyttäjiin, että uudet rakenteet säilyisivät ehjänä ilman ilkivallan pelkoa.

Loiva ja lapsiystävällinen

Uusi esteetön uimapaikka sijoittuu heti uimarannan alkupäähän. Sen takana avautuu avaraksi peruskorjattu hiekkaranta.

Tanja Lettijeff ja Päivi Oinas ovat viettämässä kesälomapäivää auringosta nauttien.

– On tämä upea ja siisti, ennen puut ja kasvillisuus tulivat melkein rantaan asti ja tuossa oli sellainen rytölammikkokin, Lettijeff vertaa.

Kari Lukkarisen mukaan peruskorjattu hiekkaranta on lähes neljä kertaa aiempaa suurempi.

– Loivan profiilin ja rauhallisen virtauksen vuoksi tämä kuuluu kaupungin turvallisimpiin uimapaikkoihin, ja sopii hyvin lapsillekin, Lukkarinen sanoo.

– Luiskan kaiteita ei kuitenkaan ole tarkoitettu uimahyppytelineiksi, hän muistuttaa.