– Kun lämmitätte, ohjatkaa ilmavirta kohti lattiaa, Juha Kanto Candeon Ky:stä opastaa Karihaaran Karun aktiiveja Jarmo Juopperia ja Reijo Lammista.
Kanto on juuri saanut valmiiksi neljän ilmalämpöpumpun asentamisen Voimistelu- ja Urheiluseura Karihaaran Karu r.y:n kiinteistöön. Ilmalämpöpumppujen asennus tulee kreivin aikaan.
Lamminen ja Juopperi kertovat, että Karulla on kulunut vuonna 1965 rakennetussa talossa lämmitysöljyyn lähes kymmenen tuhatta euroa vuodessa. Kanto uskoo, että seura säästää remontilla vuodessa tuhansia euroja.
Summa on merkittävä seuralle.
Kanto kertoo, että on asentanut viime aikoina ilmalämpöpumppuja useaan seurantaloon.
Karihaaran Karun lämmitysremontin on tehnyt mahdolliseksi Suomen kotiseutuliiton seurantalojen korjausavustus. Meri-Lapissa avustusta ovat saaneet Karun lisäksi Karihaaran Järjestöyhdistys, Simon Nuorisoseura, Tornion Kansantalosäätiö ja Vojakkalan Nuorisoseura.
–Avustus on ollut meille kyllä pelastus, Lamminen sanoo.
Seurantalojen saamat avustussummat ovat Meri-Lapissa melko maltillisia, 10 000 euroa tai selvästi sen alle. Ne kuitenkin riittävät auttamaan taloja.
– Avustuksissa on tärkeä rooli seurojen tekemällä talkootyöllä. Avustusta on hyvä ajatella siemenrahana, jolla tehdään remontit mahdolliseksi, kertoo Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Karun remontissakin on riittänyt talkoilevia apumiehiä. Kanto sanoo, että heistä on ollut oikeasti apua.
Seurantalot
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä.
Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.
Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia.
Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin.
Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja.
Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina.
Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon.
Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.
Seurantalojen korjausavustusten tulevaisuus on kuitenkin hämärä. Vuonna 2023 valtio antoi noin 1,7 miljoonaa euroa avustuksiin käytettäväksi. Tänä vuonna summa oli vain vajaa puoli miljoonaa euroa.
Samaan aikaan korjaustarve kasvaa koko ajan. Hakemusten määrä avustuksia varten on kasvanut.
– Seurantaloilla on ollut viime vuosina runsaasti haasteita. Ensin tuli korona, joka vei tiloilta käyttäjät. Sen jälkeen tuli energiakriisi, joka nosti lämmityskustannuksia. Tämän lisäksi inflaatio on nostanut korjauskustannuksia reilusti, Ylitalo sanoo.
Vaikea taloustilanne on johtanut muutaman seurantalon kohdalla siihen, että talo on jouduttu myymään toiseen käyttöön.
Avustuksen tulevaisuudesta ei ole edelleenkään tarkkaa tietoa. Ylitalo sanoo, että hän on suosittanut kaikille seuroille, että olisivat yhteydessä alueensa päättäjiin.
– Seurantalojen korjausavustus on tehokas järjestelmä, siinä pienillä summilla saadaan paljon aikaan. Valtiolle kustannus on pieni , mutta sillä on erittäin suuri merkitys paikallisyhteisöille.
Valtion kiristyneet rahahanat ovat myös johtaneet siihen, että kaikista suurimmat avustukset ovat jääneet tänä vuonna pois. Avustusta on jaettu erityisesti pieniin remonttikohteisiin, joilla voi kuitenkin olla suuri merkitys taloja ylläpitäville tahoille.
Karun talon pihalla tyytyväisyyden avustukseen voi nähdä. Juopperi ja Lamminen katsovat taloa, ja pohtivat, että se kestää nyt taas vuosia. Vanhan ylläpitämisessä riittää silti tulevaisuudessakin töitä.
– Seuraava isompi remontti taitaa jäädä seuraavan polven hommiksi. Onneksi meillä on seurassa mukana nuoriakin, Juopperi sanoo.
Lamminen lisää, että nuoria voisi tulla mukaan vielä enemmänkin. Hän myös muistuttaa Karun talon merkityksestä paikallisille. Urheiluseura on rakentanut talon aikanaan, mutta sitä käyttää myös paikallinen kyläyhdistys. Salissa pelataan päivittäin sulkapalloa ja lentopalloa, sählyäkin. Tiloissa on järjestetty myös perhejuhlia.
–Salivuoroja riittäisi myös kaupungin käyttöön, Lamminen lisää.
Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards). Palkinnon myöntäjä on arvostanut erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä.
Valintaraadin mukaan avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää.
Valintaraati pitää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana.
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle.
Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa.
Palkinnon sai Suomesta myös digitalisoidun lehdistöaineiston jakamista koskeva kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto on ollut osallisena.
Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.
