Nyt alkaa olla sopiva aika alkaa tosissaan puhua huoltovarmuudesta. Minua vanhemmat vielä muistavat, kuinka tärkeä Petsamon Liinahamarin reitti oli välirauhan aikana. Länsirajaa pitkin menevä rata saattaakin olla tarpeen ennen kuin arvaammekaan.
On aika alkaa puhua Naton radasta. Se voisi kustannuksiltaan sopia jopa puolustusbudjettiin. Hallitusohjelmassa näkyy olevan Kolarin radan sähköistys. Siitä onkin hyvä paikka alkaa suunnitella reittiä kohti Norjan satamia.
Uskoisin, että asia tulee kyllä esille Naton päätöksissä. Niin tärkeä asia se on puolustuksenkin kannalta. Puhumattakaan koko Lapin elinkeinoelämän eteenpäin viejänä. Varsinkin elämä Tornionjoen kahta puolta saisi varmasti uutta potkua.
Suomi tarvitsee parempia maayhteyksiä Pohjois-Norjaan. Kolarin kautta Suomen rahtiliikenne pääsisi nopeammin Norjan satamiin. Mikäli Itämeren turvallisuustilanne pysyvästi heikkenee, merirahdin hinta nousee vakuutusmaksujen takia moninkertaiseksi.
Osa varustamoista todennäköisesti lakkaisi tällöin liikennöimästä alueelle. Tämä vaikuttaisi heti Suomeen, jonka tuonti ja vienti ovat pitkälti merikuljetusten varassa.
Mahdolliset uudet ratareitit voisivat mennä Kolarista joko suoraan Ruotsin malmialueille Kiirunaan, mikä olisi edullisin toteuttaa yhdessä Ruotsin kanssa. Tai sitten omalla raideleveydellä Kilpisjärven kautta Norjan Tromssaa kohti.
Suomen puolelta Kolarista Tromssaan vievä rata voitaisiin linjata seuraamaan Käsivarren Lapin valtatietä, mikä helpottaisi rakennustyötä jonkin verran. Samalla tulisi korjattua myös maantieyhteys, joka myös on huoltovarmuustekijä.
Geopolitiikka on muuttanut ulkomaankaupan ja huoltovarmuuslogistiikan tarpeita Suomessakin niin paljon, että kannattavuuslaskelmat menevät nyt uusiksi. Viennin turvaamisella ja kaikkien rahtikuljetusten varmistamisella on kiire. Näkisin, että rata Norjaan on paljon tärkeämpi kuin vaikkapa se, pääsevätkö turkulaiset varttituntia nopeammin Helsinkiin.