Olen korviani myöten 1900-luvun populäärikulttuurin ystävä ja vanhojen renkutusten tahtiin on myös mukava muistella aikoja, jolloin en ollut syntynytkään. 1990-luvulta lapsuudestani muistan kuitenkin muun muassa kasetit, joita kuuntelin isäni kanssa. Isäni piti kovasti Irwin Goodmanista, jonka rallatukset naurattivat minua, vaikken niitä oikein ymmärtänytkään. Eräs laulajan kappale nimeltä ”Raha ratkaisee” on tullut näin aikuisena vastaan.