Suomen metsäteollisuus saattaa pysähtyä maanantaina käytännössä kokonaan.
Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sovittelussa ei näyttänyt sunnuntaina iltamyöhään syntyneen sopua, eikä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ollut jättänyt edes sovintoesitystä.
Niinpä laajat lakot näyttivät toteutuvan lakkovaroitusten mukaisesti.
Paperiliiton lakossa on 9 000 paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden työntekijää. Työtaistelutoimet koskevat noin 110 tehdasta ja yritystä.
Maanantaina alkaa myös Teollisuusliiton lakko, joka koskee noin 6 000 sahoilla ja muissa mekaanisen metsäteollisuuden laitoksissa työskentelevää.
Lakkosumaan liittyy vielä Ammattiliitto Pron paperiteollisuudessa työskenteleviä toimihenkilöitä koskeva lakko. Muun muassa esimiestehtävissä toimivia henkilöitä on noin 2 300.
Lakon perään vielä työsulku
Paperiliiton lakon on määrä alkaa jo puolilta öin, mutta tuotannollinen toiminta loppuu varsinaisesti vasta työvuorojen päättyessä aamukuudelta tai -seitsemältä. Suuria tuotantolaitoksia ryhdyttiin ajamaan alas viikonlopun aikana jo ennakkoon.
Lakot kestävät aiempien ilmoitusten mukaan kaksi viikkoa, ellei sopimuksia saada aikaan sitä ennen.
Työnantajia edustava Metsäteollisuus ry. ilmoitti lisäksi sunnuntaina kolmen vuorokauden pituisesta työsulusta. Se astuisi voimaan heti kaksiviikkoisen lakon jälkeen eli 10. helmikuuta ja koskisi 12 tuotantolaitosta, pääasiassa sellu- ja paperitehtaita.
Teollisuusliitto vastasi tähän ilmoittamalla, että sen lakko laajenee kolmiviikkoiseksi.
Näkemykset kaukana toisistaan
Käsitykset lakkojen taloudellisista vaikutuksista ovat työntekijä- ja työnantajapuolella kuin eri maailmasta.
Kahden viikon lakkojen vaikutus on Metsäteollisuuden mukaan jopa miljardi euroa, josta ylivoimaisesti suurin osa johtuisi paperi- ja sellutehtaiden menetyksistä.
Työntekijöitä edustavan STTK:n mukaan vaikutus olisi sen sijaan 70 miljoonaa euroa.
Myös käsitykset neuvottelujen tavoitteista tai ainakin marginaaleista poikkeavat rajusti toisistaan. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvotteluissa on kiistaa muun muassa 24 kiky-tunnin poistamisesta. Tämä vaikuttaa olevan työntekijöille kynnyskysymys.
Työnantaja ei sen sijaan halua luopua lisätyöajasta. Metsäteollisuuden mukaan vuosiansiot ovat kikystä huolimatta paperiteollisuudessa 30 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa ja Saksassa.
– Neuvottelutulos syntyy vasta, kun saamme sovittua kustannuskilpailukykyä parantavista työehdoista, sanoo työnantajajärjestön työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén tiedotteessa.
Kemianteollisuudessa neuvotellaan
Kemianteollisuutta koskevaa sovitteluja jatketaan sen sijaan maanantaina.
Kemianteollisuus kertoo tiedotteessaan, että se tarkoituksena on saada ratkaisut syntymään sen eri sopimusaloille mahdollisimman pian.
Teollisuusliiton mukaan kemian alojen sovittelua uusista työehtosopimuksista jatkettiin pitkään perjantain ja lauantain väliseen yöhön. Tulosta ei saavutettu.
Mikäli sopuun ei päästä, niin lakot kemianteollisuuden eri työehtosopimusaloilla sekä Teollisuusliiton että Ammattiliitto Pro:n osalta alkavat 10. helmikuuta.
Lakkoja siirrettiin ministerin päätöksellä
Alun perin lakkojen piti alkaa maanantaina 27. tammikuuta. Päätöksen siirtämisestä teki työministeri Tuula Haatainen (sd.).
Laki työriitojen sovittelusta mahdollistaa työnseisauksen siirron enintään kahdella viikolla, jos työnseisaus kohdistuisi työalan laatuun ja laajuuteen nähden yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai vahingoittaisi huomattavasti yleistä etua.
Lakko kohdistuisi toteutuessaan myös Nesteeseen, jolla on merkittävä rooli polttonesteiden jakelun varmistamisessa maa-, meri- ja lentoliikenteessä. Nesteellä lakkouhan piirissä on noin 1400 henkilöä.
Nesteen mukaan pitkäaikainen häiriö jakelussa lamaannuttaisi yhteiskunnan liikkumisen ja lämmityksen, pelastus- ja viranomaistoiminnan sekä elintarvikehuollon. Lisäksi se vaikeuttaisi merkittävästi Suomen vientitoimintaa monilla aloilla.