Teollistumisen edellytti luonnon ja inhimillisen kehittyvän kulttuuriin erottamisen toisistaan. Vihreän ja digitaalisten siirtymien samanaikaisuus on synnyttänyt tarpeita tarkastella ihmisyyttä uudelleen toiminnallisena suhteena ei-inhimilliseen ympäristöön.
Arvot ja elämäntavat nähdään riippuvaisia yksilöiden sekä heidän fyysisen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. Muutosta määrittää luontoperustaisten arvojen yleinen vahvistuminen. Pysyvyyden ajatuksen rinnalle on noussut palautumis- ja uudistumiskykyyn liittyvien ominaisuuksien arvostaminen. Nämä ovat myös tulevaisuuden toimeentulon muotoja määrittäviä tekijöitä.
Jatkuvan kasvun ajatus on korvautumassa ekosysteemien kaltaisella sopeutumisella. Uuden taloudellisen osaamisen piirissä ja toimeentulevan liiketoiminnan keskiössä ovat odotettavia muutoksia myötäilevät ja niiden vahingollisia seurauksia torjuvat rakenteet. Ansaintalogiikoihin sisältyvät ennakoimattomissa tilanteissa toimintamahdollisuuksia vahvistavat tuotteet ja palvelut.
Ajattelutavan muutoksen perustana on luonnon ja ihmisen suhteen tarkasteluperinteiden mieltäminen tiedollisiksi ja kokemuksellisiksi ymmärtämisen tavoiksi.