Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot eli FLF-joukot sijoitetaan Sodankylään ja Rovaniemelle. Asiasta kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) torstaina Brysselissä Naton puolustusministerikokouksen jälkeen.
Ruotsi toimii Lapin FLF-joukkojen kehysvaltiona Suomessa. Muista mukaan tulevista valtioista Häkkänen ei kertonut tarkemmin.
– Mediassa on ollut paljon villejä veikkailuja (osallistujamaista). Kaikki keskustelut eivät tarkoita sitä, että joku maa olisi sitoutunut. Me annamme todella ison painoarvon luottamukselliselle neuvottelukierrokselle, koska jokainen jäsenmaa joutuu viime kädessä investoimaan veronmaksajien rahaa ja toimintakykyä tällaiseen toimintaan, Häkkänen kommentoi vastauksena kysymykseen osallistujamaista ja joukkojen suuruudesta.
FLF (forward land forces) tarkoittaa muiden Nato-maiden joukkoja, jotka ovat läsnä ja harjoittelevat rauhan aikana. Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n komento- ja johto-osat, mutta itse joukot ovat läsnä Suomessa harjoitusperustaisesti.
– Sijaintipaikkoina Rovaniemi ja Sodankylä tarjoavat haastavat, mutta erinomaiset olosuhteet joukkojen harjoittelulle Suomen pohjoisosissa, mutta myös laajemmalla alueella, Häkkänen lisäsi myöhemmin tiedotteessa.
Suomi kannattaa puolustusmenotason nostoa
Puolustusministerikokoukseen osallistui ensimmäistä kertaa myös Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth, jonka kommentit Ukrainasta aiheuttivat kuohuntaa heti kokouksen alussa.
Hegsethin tavannut Häkkänen sanoi olevansa luottavainen, että Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö säilyy hyvänä.
– Suomella ja Yhdysvalloilla on vahvat kahdenväliset puolustusyhteistyön suhteet. Kävimme läpi yhteisiä hankkeita ja Euroopan turvallisuustilannetta. Meillä on paljon yhteisiä intressejä, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Natoon, mutta haluaa siirtää painopistettä Kiinan sotilaalliseen nousuun vastaamiseen.
– Se tarkoittaa sitä, että vaikka he ovat sitoutuneita Natoon ja artikla viiteen, Euroopan maiden täytyy yksinkertaisesti ripeästi ryhtyä kasvattamaan omia puolustusvoimia, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Suomi kannattaa puolustusmenotavoitteen nostamista, mutta prosenttimäärää ei ole vielä lyöty lukkoon. Asiasta käydään nyt neuvotteluita muiden maiden kanssa.
– Tämä varsinainen prosenttitaso määräytyy sitten todennäköisesti kesäkuun kokoukseen mennessä uhka- ja tarvearvion perusteella.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti vaatinut Euroopan maita sijoittamaan enemmän rahaa puolustukseen, ja myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on yhtynyt näihin vaatimuksiin.
Rutte toisti torstain tiedotustilaisuudessa, että puolustusmenotavoitteen on oltava yli kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nykytaso on kahden prosentin tuntumassa.
