Eduskuntapuolueiden työryhmä esittää eduskuntavaaleihin muutosta, jossa Oulun ja Lapin vaalipiireistä tulisi niin sanottu vaalialue. Puolueista keskusta kuitenkin vastustaa esitystä. Myös ministeriön vaalijohtaja arvostelee ehdotusta.
Eduskuntapuolueet saivat Petteri Orpon (kok.) hallitukselta tehtäväkseen madaltaa piilevää äänikynnystä vaalialuemallilla sellaisilla alueilla, joilla se on korkea. Termi tarkoittaa sitä, kuinka suurella äänimäärällä puolue saa vaalipiiristä vähintään yhden kansanedustajan.
Esitetyssä maalissa Oulussa ja Lapissa äänestettäisiin jatkossakin oman vaalipiirin ehdokkaita. Puolueiden välinen paikkajako kuitenkin määrittyisi yhteisen vaalialueen tuloksen mukaan.
Vaalialue syntyisi, jos vaalipiirin asukasluku laskisi niin, että sieltä valittaisiin enää alle kahdeksan edustajaa. Lapissa on jo näin, joten se olisi ensimmäisenä vuorossa.
Työryhmän mukaan muutos vaatisi perustuslain muuttamista. Sitä ehdotetaan voimaan vuodesta 2031 alkaen.
Keskusta vastustaa: Liian monimutkainen
Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho jätti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Keskustan mielestä loppuraportin ehdotukset pitäisi hylätä, sillä ne ovat vääriä keinoja uudistaa Suomen vaalijärjestelmää.
Vaalialuemalli on puolueen mielestä liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen.
– Hallitusohjelmassa ja työryhmän loppuraportissa esitetyt keinot tavoitteisiin nähden pilkkovat suomalaista vaalijärjestelmää ja johtaisivat toteutuessaan äänestäjien eriarvoiseen asemaan vaalipiireissä, eriävässä mielipiteessä sanotaan.
Vastustus vaikeuttaa etenemistä
Perinteisesti vaalijärjestelmän merkittäviin muutoksiin on vaadittu eduskuntapuolueiden yksimielisyyttä.
Työryhmän puheenjohtajana toimi kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Hän sanoo STT:lle ymmärtäneensä, ettei hallitusohjelmasta tehtävänantona tullut vaalialuemalli käynyt keskustalle lainkaan. Siksi esitys annettiin eriävästä mielipiteestä huolimatta.
– Ei olisi sellaista muotoa vaalialuemallista löytynyt, joka olisi heille käynyt.
Elon mukaan siitä puolueet olivat kuitenkin yhtä mieltä, että piilevät äänikynnykset alkavat olla jo varsin korkeita. Elo myöntää, että malli ei ole helppo ja siinä on pohdittavia seikkoja, mutta jollakin tavalla äänikynnyksiin pitäisi muuttua.
– Varmasti on niin, että keskustapuoluetta ei ole tässä mallissa mukana jatkossakaan. Tietenkin se vaikeuttaa eteenpäin vientiä. Näissä on yleensä pyritty mahdollisimman pitkälle menevään yksimielisyyteen.
Vaalijohtaja: Ei edistäisi ymmärrettävyyttä
Myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen jätti loppuraporttiin kriittisen lausuman. Työryhmän asiantuntijajäsen Jääskeläinen pitää ongelmana sitä, että Suomeen muodostuisi kaksi erilaista tapaa laskea vaalien tulokset.
– Mielestäni tämä ei edistäisi vaalijärjestelmämme ymmärrettävyyttä eikä olisi omiaan vahvistamaan sitä kohtaan tunnettua luottamusta, Jääskeläinen sanoo.
Hänestä sekään ei ole ongelmatonta, että Oulun vaalipiirin äänestäjät vaikuttaisivat Lapin vaalitulokseen ja päinvastoin.
Jääskeläisen mukaan ehdotus olisi myös kansainvälisesti vertaillen erikoinen. Ei ole yleistä, että maan eri osissa olisi erilaiset laskentasäännöt.
Jääskeläiseltä ehdotus uudesta vaalipiirijaosta
Jääskeläinen esittää lausumansa lopuksi kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Niistä ensimmäisessä Suomen 12 vaalipiiriä jaettaisiin uudelleen. Esimerkissä osaa vaalipiireistä yhdistettäisiin ja osaa jaettaisiin kahtia. Esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiristä irrotettaisiin erilleen Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vaalipiiri ja Pirkanmaasta Tampereen vaalipiiri.
Toisessa ehdotuksessa koko Manner-Suomesta tehtäisiin vaalialue. Vaalien tulos laskettaisiin puolueiden koko maan äänimäärien perusteella.
Juttua muokattu 23.1. kello 12.40. Juttu päivitetty kauttaaltaan.
