Kolumni

Poimin marjani lä­hi­met­säs­tä litra ker­ral­laan, enkä voi olla ajat­te­le­mat­ta thai­maa­lai­sia

Poimurista ämpärin pohjalle ropisevien mustikoiden ääni on kuin musiikkia. Tätä olen odottanut. Että saa mennä astian kanssa metsään kuljeksimaan ja kiikuttaa kotiin suun ja pakastimen täytettä. Harvasta asiasta tulee yhtä hyvä mieli.

Marjastajana olen nimenomaan kuljeksija. Haahuilen metsässä pitkin poikin ja noukin marjoja ensin yhdeltä mättäältä ja kohta jo toiselta.

Vielä on kesää jäljellä!

Lapin Kansa Digin ensimmäiset _2 kk vain 9,90 €_

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut