Venäjän ja EU:n taloussuhteiden katkeaminen on iskenyt idän ja pohjoisen kehitykseen ja yritystalouksiin muuta maata vakavammin. Uusien vientimarkkinoiden avaaminen, raaka-ainevirtojen korvaaminen ja talouselämän kuljetusten järjestäminen uudelleen ovat edellyttäneet alueilta suuria ponnistuksia.
Hallituksen on osoitettava konkreettisia toimenpiteitä vauhdittaakseen uutta kasvua. Esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet ja tehokas sähkönsiirtoverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä investointien saamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Infrainvestointeja ei voi kohdistaa pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen, valtion on taattava kaikille alueille tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä ja menestyä. Valtion on osoitettava suunniteltua mittavampi rahoitus vähäliikenteisen tie- ja rataverkon parantamiseen ja rakentamiseen Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Suomen talouden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta tärkeimpiä suuntia tulevaisuudessa ovat Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja, joten yhteyksien parantamisessa ei pidä viivytellä.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan tarkoituksena on tasata alueiden välisiä kehityseroja. Harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto ovat edelleen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen haittoja ja tämä on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. On kansallisen edun mukaista pitää tästä kiinni myös 2028 alkavalla rahoituskaudella.
Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntajohtaja
Markus Hirvonen
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja
Jyrki Kaiponen
Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Pentti Malinen
Kainuun maakuntajohtaja
Mika Riipi
Lapin maakuntajohtaja
Jussi Rämet
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Satu Vehreävesa
Pohjois-Savon vs. maakuntajohtaja