Aluksi on todettava, että hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti todettu, ettei minkäänlaista rasistista tai muuta halventavaa toimintaa hyväksytä. Kaikki hallituspuolueet ovat sen allekirjoittaneet. Totean myös, etten ole perussuomalaisten kannattaja.
Silti väitän, että kaivelemalla vuosien takaisia lausuntoja tai kirjoituksia perussuomalaisista on aiheutettu paljon suurempaa vahinkoa Suomen imagolle kuin alkuperäiset vuosien takaiset sanonnat.
Oppositio on huomannut tilaisuutensa tulleen siinä toivossa, että vallan ovet aukeisivat heille. Kyse on siis vallasta ei muusta. Yritetään lyödä kiilaa hallituspuolueiden väliin eikä siinä välitetä, miltä se ulospäin näyttää. Apuna häärii toimittajakunta sekä tietysti ”asiantuntijat” yliopistomaailmasta.
Alettaessa puhua rasismista tai natsismista ollaan todella vaarallisilla vesillä. Niillä saadaan otsikot, jotka noteerataan maailmalla. Pyörittelemällä asiaa eri kulmista on julkisuus taattu. Vallan kaipuu on niin vahva, ettei siinä Suomen maine paljon paina.
Monet asiat, jotka vielä vuosia sitten olivat aivan jokapäiväisiä, ovat tänä päivänä eri asennossa. Kukapa meistä ei olisi käyttänyt termejä, jotka nyt tuntuvat aivan epäkorrekteilta. Poliitikkoja on aina pyydetty puhumaan jos jonkinlaisiin tilaisuuksiin. Siellä on saattanut ”lipsahtaa” joku nykyisin kielletty sana, jolla voi yrittää lyödä kiilaa hallituksen riveihin.
Tietenkin olisi hyvä, jos vallankahvaan löytyisi henkilöitä, jotka eivät koskaan olisi kenenkään mielestä sanoneet mistään poikkipuolista sanaa, mutta eihän se ole todellista.
Pelastaakseen tilanteen tiedotusvälineet voisivat julkituoda sitä, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet noudattamaan hallitusohjelmaansa. Siellä todetaan nollatoleranssi kaikenlaiseen vihapuheeseen. Rasismia ei missään tapauksessa hyväksytä.
Tämän julkituonti maailmalle on tärkeämpi kuin ehkä ”samanmielisten” poliitikkojen paljastusten julkituonti poliitikkojen vanhoista synneistä.