Noin 200 kuntaa kärsii erisuuruisista talousongelmista. Kuluva vuosi päättyy monella miinustulokseen. Menot ovat tuloja suuremmat, vaikka tavoite on päinvastainen. Rovaniemen päätöksenteko selittää vain osan, jos ollenkaan talousongelmista.
Valtio on ollut viime vuosina huono sopimuskumppani kunnille. Valtionosuuksien leikkaukset ja kuntien velvoitteiden lisäämiset ovat pienentäneet kuntatalouden liikkumavaraa ja ennustettavuutta. Verotulojen hidas kasvu työllisyyden parantumisesta huolimatta on tullut myös Rovaniemelle yllätyksenä. Tulorekisteritiedot, joista verotulot on kunnille arvioitu, ovat osoittautuneet vääriksi.
Rovaniemen taloutta heikentää monen muun kunnan lailla erikoissairaanhoidon menojen nopea kasvu. Sairaalalaitteet, kojeet, lääkkeet ja hoidot kehittyvät ja kallistuvat. Potilaat on hoidettava, mutta menokuria tarvitaan terveydenhoidossakin. Iso ongelma kohdistuu julkisiin rakennuksiin. Osa kouluista, päiväkodeista, hoitolaitoksista ja virastoista on jouduttu asettamaan käyttökieltoon huonon sisäilman takia. Henkilöstö ja asiakkaat on siirretty väistötiloihin.