Hallitusneuvotteluissa haetaan kuluvalla viikolla ratkaisuja suuriin kysymyksiin, kuten kokoomuksen päätavoitteekseen asettamaansa julkisen talouden kuuden miljardin euron sopeutustoimiin ja sote-järjestelmän kriisiin sekä ilmastotoimiin. Jälkimmäisessä kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä näyttäisi olevan edelleen valtava railo.
Tämä tuli selväksi alkuviikosta, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoivat asiaa.
Siinä, missä Orpo vakuutti tulevan hallituksen pitävän tiukasti kiinni Suomen ilmastolakiin kirjatusta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, Purra kuvaili vuosilukuihin sitoutettua ilmastopolitiikkaa paitsi ”äärimmäisen typeräksi” myös mahdottomaksi – ”Hiilineutraaliustavoite ei toteudu. Jos siitä halutaan poliittisista syistä pitää kiinni, niin sille en voi mitään.” Lisäksi hän leimasi turpeesta ja kivihiilestä eroon pyrkimisen ideologiaksi.
Purran irtiotto on sikäli erikoinen, että hallitusneuvottelupuolueet sopivat jo tunnusteluvaiheessa siitä, ettei ilmastolakiin kirjatusta vuosilukutavoitteesta peruuteta. Neuvotteluissa ratkaisevassa roolissa oleva Rkp ilmoitti tuolloin kynnyskysymyksekseen hallitusyhteistyölle, että tavoitteessa pysytään ja siihen pääsyä myös edistetään käytännön toimilla aktiivisesti.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen työstämään ilmastolakiin on kirjattu, että Suomi on hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta 2035. Tämä edellyttää paitsi nopeutettuja päästövähennyksiä myös hiilinielujen vahvistamista.
EU:n jäsenmailleen asettama hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2050 ja se on ollut enemmän perussuomalaisten mieleen.
Huomion arvoista on, että vaikka Orpo puhuu yhä 2035 tavoitteen pitävyydestä, hän on valmis tarkastelemaan keinoja, joilla siihen päästään. "Jos tältä pohjalta saadaan hallitus kasaan, varmaan aivan erilaisiakin keinoja on käytössä, kun uskotaan markkinatalouteen muun muassa", hän totesi maanantaina, mutta jätti kertomatta sen, mitä kyseiset keinot olisivat.
Orpon mukaan tavoitteeseen pyritään siten, että "arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti kenelläkään nouse, eikä kilpailukyky heikenny". Tämä ei eroa Marinin hallituksen linjauksesta, jonka mukaan ilmastopolitiikkaa tehdään "kansalaisia kuunnellen ja päästövähennykset toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti".
Vaikuttaa siltä, että vaikka perussuomalaiset ei ole asettanut 2035 tavoitteesta luopumista hallitustiensä kynnyskysymykseksi, puolue haluaa viestiä kannattajilleen olevansa yhä tavoitetta vastaan. Aika näyttää, millainen vaikutus näin räikeällä kaksilla rattailla kaahaamisella on puolueen kannatukseen, jos se päätyy hallitukseen.
P.S.
Jos presidentinvaali olisi nyt, voittaja olisi toimitusministeriön ulkoministerinä toimiva Pekka Haavisto (vihr.). Hänen kannatuksensa on nouseva ja lähentelee jo 30 prosenttia (Yle-gallup 16.5.). Perässä tulevat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (sit.). Tosin vaalit ovat tammi-helmikuussa 2024, eivätkä edellä mainitut herrat ole ilmoittautuneet kisaan, mikä sekään ei ole vielä alkanut. Tästä huolimatta voidaan perustellusti arvailla, että Suomen seuraava presidentti on joku kyseisestä kolmikosta.