MTV:n uutisten puoluetentissä keskiviikkoiltana nostettiin esiin hallituksen kiista, joka liittyy työntekijän irtisanomisen helpottamiseen. Perussuomalaiset on vastustanut sitä, että töissä alisuoriutuminen kirjattaisiin lakiesitykseen irtisanomisperusteeksi.
– Sana alisuoriutuminen ei ole mikään perustelu. Minun mielestäni se on vittuilu varsinkin vanhalle työntekijälle, joka sorvin ääressä kuuntelee, sanoi perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Suomi Areenassa Porissa.
Hallitus sopi hallitusohjelmassaan vuonna 2023, että irtisanomisen perusteita kevennetään niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun nykyisellään syyn pitää olla asiallinen ja painava.
Nyt lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa kuitenkin lukee, että asiallinen syy irtisanomiselle voisi olla "työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellisuus työsuorituksessa" eli niin sanotusti alisuoriutuminen.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen kiisti, että hallitus olisi asiasta erimielinen.
– Tässä ei ole minkäänlaista ristiriitaa eikä kiistaa hallituksen välissä, Partanen sanoi.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Mika Poutala muistutti, että ketään ei irtisanottaisi jatkossakaan perusteella saman tien, vaan ongelmien pitäisi olla pitkäaikaisia.
Vasemmistoliitto eri linjalla
Myös Naton huippukokouksessa keskiviikkona hyväksymä kunnianhimoinen puolustusmenotavoite jäsenmaille puhutti tentissä.
Uusi tavoite tarkoittaa mittaluokaltaan sitä, että Suomella menisi varsinaiseen puolustukseen noin 11,5 miljardia euroa. Tähän päälle tulisi vielä lähes 5 miljardia euroa muita turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä menoja.
Kaikki eduskuntapuolueiden edustajat vasemmistoliiton puheenjohtajaa Minja Koskelaa lukuun ottamatta olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulee sitoutua viiteen prosenttiin, vaikka kaikki Nato-maat eivät siihen sitoutuisi. Espanja on ollut sitä mieltä, että se voisi saavuttaa suorituskykytavoitteet pienemmälläkin panostuksella.
Koskelan mukaan vasemmistoliitto kannattaa panostuksia puolustukseen, mutta ei viiden prosentin prosentuaalista tavoitetta.
– Pitää kyllä niiden puolueiden, jotka tätä tavoitetta tällä tavalla kannattavat, pystyä kertomaan, mistä ne rahat otetaan, Koskela sanoi.
Vihreät: Velkaa ja leikkauksia
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoi, että korotus tulisi vaatimaan velkaa, leikkauksia ja todennäköisesti veronkorotuksia ja kasvua.
– En pidä vaihtoehtona sitä, että Suomi olisi neuvotteluissa vastustanut tätä korotusta. Koska nimenomaan meidän etumme rajamaana on, että muut Euroopan maat saadaan nostamaan suorituskykynsä sille tasolle, että jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen tai Baltian maihin, muut Euroopan maat kykenevät toimittamaan tarvittavaa aseapua, tarvittavaa varustelua, tarvittavia joukkoja.
Perussuomalaisten Keskisarjan mukaan hyvinvointivaltio joutuu kiristämään vyötä.
Keskisarjan mukaan hyvinvointivaltiosta on pakko säästää, koska muuten Venäjä "vie meiltä suolet ulos". Hän puhui myös Venäjän luomasta eksistentiaalisesta uhasta Suomelle.
– Meillä on useita satoja etuuksia, jotka ovat ihan kivoja ja miellyttäviä, mutta joista joudumme valitettavasti luopumaan, Keskisarja sanoi keinoista.
MTV:n toimittaja pyysi Keskisarjalta esimerkkejä näistä etuuksista.
– Esimerkiksi järjestöjen ja yhdistysten kivat monikulttuurikerhot joutavat mennä, vaikken ilkamoi kenenkään työpaikan viemisellä.
Kokoomus luottaa kasvuun
Pääministeripuolue kokoomus vetosi puolustuspanostusten rahoittamiseen talouskasvulla. Kokoomuksen Partanen sanoi myös, että jokainen hallitus miettii keinoja kohdallaan.
Partanen vetosi, että esimerkiksi Espanjan pitäisi olla solidaarinen Suomelle.
– Ajattelen niin, että me olemme kuitenkin tukeneet Espanjaa, olleet heille solidaarisia, kun oli koronakriisi. Nyt on myös meidän aika vaatia näiltä mailta sitä, että he ovat solidaarisia meitä kohtaan tässä vaikeassa turvallisuustilanteessa, Partanen sanoi.
