Pelkkä laki ei riitä korjaamaan vanhushoivan ongelmia

Tehostettua hoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Tehostettua hoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti.
Tehostettua hoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti.
Tehostettua hoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti.
Kuva: Vesa Joensuu

Vanhuspalvelun tila kohenee jo lähiaikoina ainakin, jos hallitusta on uskominen. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli loppuviikosta ministeriönsä valmistelemaa lakiluonnosta, jonka myötä vanhusten ympärivuorokautisten hoivapalveluyksiköiden henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään 2020 elokuusta lähtien. Se tarkoittaisi, että hoivakodeissa olisi oltava vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden, kun nykysuositus on vähintään viisi.

Vaikka laki muuttuu jo ensi vuonna, varsinainen muutos tapahtunee vasta siirrtymäajan jälkeen huhtikuussa 2023. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahojen etsiminen uudistukseen jää pitkälle seuraavan hallituksen huoleksi. Kyse ei ole pikkusummista. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan alalle tarvitaan uudistuksen myötä 4 400 hoitajaa lisää. Kuntaliitto on laskenut tarpeeksi 5 000 hoitajaa. Ministeriön luku lisäisi vuotuisia menoja 230 miljoonalla eurolla, joita ei löydy vielä valtion budjetista. Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi vielä syyskuussa, ettei tarvittavia hoitajia ja lääkäreitä saada vielä tämän hallituskauden aikana, koska rahaa ei ole. Kiuru on asiasta toista mieltä. "Alle neljässä vuodessa nämä hoitajat ovat käytettävissä. Tämän hallituskauden aikana saadaan ihmeitä aikaan", hän vakuuttaa. Tosin Kiuru on luvannut ihmeitä aikaisemminkin. Vielä vielä viime kevään eduskuntavaalien alla hän oli sitä mieltä, että hoitajamitoitus voidaan hoitaa kuntoon tunnissa.