Haaveenani on ollut pitkään vaellus Utsjoelle Kaldoaiviin, Adolfin kammille, katsomaan sodan aikana sinne pudonnutta Junkersia.
Viime viikolla pääsin jo kansallispuiston reunalle. Leireilin ystävättäreni kanssa Pulmankijärven upeissa maisemissa seuraamassa pitkänmatkanpyöräilijöiden Ruska-ajoa.
Menimme paikalle henkilöautolla, joten pakkasimme teltan ja retkeilytavaroiden lisäksi mukaan pöydän ja tuolit. Luksusta oli myös vesipänikkä, öljylamppu ja Nuorgamin hyvät palvelut, joita käytimme päivittäin ajamalla kymmenen kilometrin matkan kylille.