Oppivelvollisuusiän nosto on toteutettava hallitusohjelman mukaisesti.
Näin sanoo vihreiden tuore eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko.
– Työuran alku on kriittisen tärkeä, koska ihmisen syrjäytyminen jo nuorena on iso kustannus sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti. On laskettu, että nuorelle kasautuu ilman toisen asteen tutkintoa tuplariski jäädä työttömäksi, hän perustelee.
Pitko nousi ryhmyriksi äitiyslomalle jääneen Emma Karin tilalle.
Oppivelvollisuuden laajennus 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuton koulutus kuuluvat Sanna Marinin (sd.) hallituksen suuruudistuksiin.
Koronakriisin ja taloustaantuman iskettyä erityisesti keskustasta on tuotu esille, että uudistuksia ja niiden aikatauluja on tarkasteltava elokuun budjettiriihessä.
Pitko vertaa toisen asteen suorittamista tänä päivänä peruskoulu-uudistukseen aikoinaan. Hänen mielestään täsmätoimet esimerkiksi koulupsykologien määrän kasvattamiseksi ovat tarpeellisia, mutta ne eivät yksinään riitä.
– Tässä yhteiskunnassa pärjääminen ja menestyminen vaativat tänä päivänä myös toisen asteen suorittamisen.
Pitkon mukaan vihreät on todella tyytyväisiä pohjaan, joka hallituksen toiselle jättiuudistukselle sotelle on nyt saatu rakennettua.
– Vaikka säästötavoitetta ei ole Sipilän hallituksen tavoin lausuttu ääneen, niin totta kai sote-uudistuksen yksi välttämättömyys tulee kasvujen hillitsemisestä entistä laadukkaampien palvelujen saannin lisäksi, hän toteaa.
Johtoajatus syksyn budjettiriihessä pitää Pitkon mukaan olla Suomen ohjaaminen pois fossiilitaloudesta.
– Puhe leikkauslistoista ei ole sitä, mitä me olemme tällä hetkellä valmiita tekemään. Nyt pitää elvyttää ja luoda uskoa talouteen. Talous pitää saada kuntoon pitkällä aikavälillä.
Budjettiriihi ja ilmastotoimien eteneminen siellä on vihreille näytön paikka myös liittyen omaan kannattajakuntaan.
Ensimmäisen kauden kansanedustajan Pitkon lapsuusmaisemat ovat Kemissä ja nyt hän asuu Oulussa.
Vihreät suosivat junaa kulkuvälineenä, mutta Pitko myöntää, että se ei voi korvata henkilöautoja joka puolella Suomea. Autoilussa on kuitenkin siirryttävä määrätietoisesti sähkö- ja biokaasuautoihin.
Ja jotta esimerkiksi haja-asutusalueiden lapset voivat kulkea harrastuksiin, kylien väleille tarvitaan entistä enemmän pyöräteitä.
– Jos liikenne perustuu pelkästään yksityisautoiluun, kuten monessa paikassa ajatellaan, niin se rajoittaa jo nyt heidän liikkumista ketkä eivät voi autoilla.
Pitko kertoo miettineensä paljon politiikan henkilöitymistä ja politiikkaan liittyviä julkisuusmyllyjä.
– On aika karua katsoa sivusta, miten ihmiset saattavat joutua myrskyn silmään vähän pienemmistäkin asioista.
Hän tunnustaa, että mokaaminen pelottaa.
– Sama tilannehan on kaikilla ihmisillä omissa ammateissaan, mutta tässä sillä voi olla aika radikaalit seuraukset.
Toisaalta politiikan henkilöityminen ei tule kansanedustajille yllätyksenä.
– Vaaleissa on jo tehty se työ, että muiden huomio on pitänyt saada käännettyä itseesi. Ja henkilön kautta voi saada tärkeitä asioita nostettua esiin. Paineita luo se, miten saat pidettyä sen huomion positiivisena, kun julkisuus voi alkaa elää omaa elämäänsä.
Maailman pohjoisin vihreä edustaja
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Oulun vaalipiiristä ja Oulun kaupunginvaltuutettu.
Syntynyt vuonna 1986.
Kertoo olevansa maailman pohjoisin vihreä kansanedustaja.
Valittiin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi kesäkuun alussa, kun aiempi ryhmäjohtaja Emma Kari jäi äitiyslomalle. Kari jatkaa ryhmän toisena varapuheenjohtajana. Tähän asti pestiä hoiti Pitko. Ryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja on Saara Hyrkkö. Vihreiden eduskuntaryhmässä on 20 edustajaa.
Koulutukseltaan arkkitehti. Ennen valintaa kansanedustajaksi Pitko työskenteli rakennussuunnittelun ja maankäytön parissa.
On kirjoittanut Kalevaan Asuntopuntari-palstaa.
Kesätöissä siivoojana, kassana ja puhelinmyyjänä.