Op­pi­vel­vol­li­suus­ikä nou­se­mas­sa 18 vuoteen jo ny­kyi­sil­lä yh­dek­säs­luok­ka­lai­sil­la – ”Hyvä, jos kir­jois­ta ei tar­vit­se mak­saa”, sanovat nuoret Ro­va­nie­mel­lä

Lakimuutos: Suomessa suunnitellaan, että oppivelvollisuus pitenee ensi vuonna 18 vuoteen. Mitä ajattelevat tästä rovaniemeläiset yhdeksäsluokkalaiset, joita muutos jo koskisi?

Jos kaikki menee kuten pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on suunnitellut, oppivelvollisuusikä nousee ensi vuonna 18 vuoteen. Muutos koskisi jo vuonna 2005 syntyneitä eli nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia.

– Oppivelvollisuus tarkoittaa, että on velvollisuus hakeutua perusopetuksen jälkeen toisen asteen koulutukseen ja osallistua siihen, hallitusneuvos Piritta Sirvio opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Samalla se tarkoittaisi, että toisen asteen opetus on maksutonta – myös oppimateriaalien ja koulumatkojen osalta. Ehtona on, että opinnot aloitetaan oppivelvollisuusiässä ja suoritetaan loppuun viimeistään sinä vuonna, kun täyttää 20 vuotta.

– Perheiden taloudellinen vastuu nuoren koulutuksen aiheuttamista kustannuksista vähenee, Sirvio sanoo.

Gallup: Ounasvaaran peruskoulu

Ella Huusto ja Niku Poikela käyvät 9. luokkaa Ounasvaaran peruskoulussa.
Ella Huusto ja Niku Poikela käyvät 9. luokkaa Ounasvaaran peruskoulussa.
Kuva: Tiia Haapakangas

”Olin kuullut tästä muutoksesta aiemmin. Minun mielestäni on hyvä juttu, että tuetaan jatko-opinnoissa ja että kirjat eivät enää maksaisi opiskelijoille mitään. On myös hyvä, ettei tule ongelmia siinä, jos ei saa opiskelupaikkaa. Omiin suunnitelmiini muutos ei vaikuttaisi, sillä olen ajatellut hakea peruskoulun jälkeen lukioon. Minulle tämä toisi vain etuja. Silloin muutos voi olla huono juttu, jos jollakulla on sellainen tilanne, ettei tiedä, mihin hakisi, ja aikoo pitää välivuoden. Sehän ei sitten ole mahdollista. Itse tiedän yhden henkilön, joka on pitänyt peruskoulun jälkeen välivuoden.”

Ella Huusko9.-luokkalainen, Ounasvaaran peruskoulu

”Minulla ei ollut kyllä tällaisesta muutoksesta mitään hajua etukäteen, mutta minusta tuo olisi hyvä asia, jos saa ilmaiset opiskeluvälineet. Lisäksi on hyvä, ettei jää yksin, jos ei saa haluamaansa opiskelupaikkaa. Itse olen suunnittelut hakea ammattikouluun ja opiskella sähköasentajaksi. Minun elämääni tämä muutos ei siis sillä tavalla vaikuttaisi. Se on kuitenkin hyvä, jos kirjat ja matkat saa ilmaiseksi. Jos jollakin on suunnitelma pitää välivuosi ja käydä vaikka töissä, niin sellaiselle tämä voi olla huono juttu. En kyllä tunne itse ketään, joka olisi pitänyt sellaisen välivuoden.”

Niku Poikela9.-luokkalainen, Ounasvaaran peruskoulu

Miten oppivelvollisuus järjestetään?

Kouluilla nuorelle annetaan tarvittaessa tehostettua ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Rantavitikan peruskoulun opinto-ohjaaja Marke Kangasniemi tervehtii muutosta ilolla.

– Minusta tämä on selkeä panostus koulutukseen sekä lasten ja nuorten perheiden hyvinvointiin.

Omaan työhönsä hän ei näe uudistuksen tuovan lisäpainetta, enemmänkin lisäapua. Jo nytkin kaikki pyritään ohjaamaan jatko-opintoihin.

– Nivelvaiheen opintoihin panostaminen kuulostaa hyvältä, jotta nuori voi päästä tutustumaan  eri koulutusvaihtoehtoihin.

Koulullakin uudistuksesta on jo puhuttu, ja Kangasniemen oppilaat pitävät sitä hyvänä.

Eikö kukaan ole vastustanut?

– Jos sanoisin, että ei, en puhuisi totta, Kangasniemi naurahtaa.

– Mutta pitää muistaa, että kyseessä on murkkuikäinen nuori, joka ei millään jaksaisi herätä aamulla kouluun. Kun asiasta sitten on puhuttu, kyllä he ymmärtävät, että tämä on valtava kädenojennus.

Gallup: Steiner-koulu

Minttu Ollikainen ja Evea Paldanius ovat Steiner-koulun yhdeksäsluokkalaisia.
Minttu Ollikainen ja Evea Paldanius ovat Steiner-koulun yhdeksäsluokkalaisia.
Kuva: Tiia Haapakangas

”Kuulin tästä uudistuksesta ensimmäisen kerran äidiltäni, kun hän oli huomannut asian uutisista ja mainitsi asiasta ohimennen. Minusta on tosi hyvä se, ettei tarvitsisi maksaa kirjoista. Ei sitten jää sen vuoksi keneltäkään opiskelupaikka siitä kiinni. En sanoisi, että tämä uudistus on välttämätön, mutta minusta se on todella hyvä. Jos joku haluaa pitää välivuoden, sellaiselle uudistus voi olla huono.  Omiin opiskelusuunnitelmiini tämä ei kuitenkaan vaikuta. Haluaisin lähteä ilmaisutaidon lukioon, mutta ne ovat Etelä-Suomessa, ja ongelmana on se, että asuminen maksaa. Jos se ei toteudu, käyn varmaan täällä lukion.”

Minttu Ollikainen9.-luokkalainen, Rovaniemen Steinerkoulu

”Kun ensimmäisen kerran kuulin muutoksesta, mietin, miten voidaan pakottaa ihmisiä opiskelemaan, koska opiskelutarvikkeet maksavat. Mutta sehän onkin hyvä, että tulee tasavertaiset mahdollisuudet opiskella. Se on huono puoli, että Suomen hallitukselle tulee lisää kuluja, mutta uskon, että uudistus kannattaa, koska ilman koulutusta ei kyllä saa töitä. Siitä voi tulla ongelma, jos joku ei halua mihinkään opiskelemaan. Minä olen ajatellut jatkaa joko Steiner-lukioon tai täällä Rovaniemellä ammattiopistoon rakennuspuolelle. Jos muuttaa ulkopaikkakunnalle opiskelemaan, on hyvä, jos ei tarvitse huolehtia rahan riittämisestä opiskelutarvikkeisiin."

Evea Paldanius9.-luokkalainen, Rovaniemen Steinerkoulu
Tästä on kyse

Näin voisi suorittaa

Tutkintotavoitteinen koulutus lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Myös oppisopimuskoulutus käy.

Nivelvaiheen opintoja ovat perusopetuksen lisäopetus (ns. kymppiluokka), ammatilliseen koulutukseen valmentava VALMA ja lukioon valmentava LUVA. Ne on tarkoitus yhdistää syksyllä 2022 uudeksi valmentavan koulutuksen kokonaisuudeksi.

Kansanopistot, joihin tulee uusi oppivelvollisuuskoulutus.

Löytyykö kaikille opiskelupaikka?

Lakimuutos ei avaa automaattisesti ovia nuoren toivomaan koulutukseen, ja suosituimmilla aloilla pisterajat voivat nousta korkeiksi.

– Lähtökohtana on vapaa hakeutumisoikeus eli nuori voi hakea peruskoulun jälkeen haluamaansa koulutukseen valitsemalleen paikkakunnalle, Piritta Sirvio sanoo.

Kevään yhteishaussa voi esittää useita opiskelupaikkatoiveita, ja yhteishaun jälkeen voi hakeutua myöhemmin vapautuville paikoille jatkuvassa haussa.

Jos joku jää ilman opiskelupaikkaa, hän saa tehostettua ohjausta ja voi osallistua niin sanottuihin nivelvaiheen koulutuksiin.

– Toisen asteen koulutustarjontaa on runsaasti, ja lähtökohtaisesti jokaiselle pitäisi kyllä löytyä sopiva opiskelupaikka, Sirvio sanoo.

Niissä tapauksissa, joissa nuori ei hakeudu vapaaehtoisesti jatko-opintoihin, hänelle voidaan osoittaa opiskelupaikka soveltuvassa valmentavassa koulutuksessa.

Kenellä sitten on vastuu siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi?

– Perusopetuksen tapaan alaikäisen nuoren huoltaja on lain nojalla velvollinen huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi, Piritta Sirvio sanoo.

Ääritapauksessa laki mahdollistaa, että huoltajalle voidaan tuomita sakkorangaistus, jos hän tahallaan laiminlyö velvollisuuden.

– Mitään nykyistä tiukempaa huoltajan valvontavastuuta tämä oppivelvollisuuden laajentaminen ei merkitse, Sirvio täsmentää.

Pitäisikö sittenkin panostaa vain ohjaukseen?

Lakiuudistuksesta järjestettiin iso lausuntokierros. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että yleisesti kannatettiin hallituksen tavoitteita eli koulutustason nostoa, epätasa-arvon poistoa ja koulupudokkaiden vähentämistä.

– Jotkut lausunnonantajat ovat sitä mieltä, että tavoitteita pitäisi edistää kohdentamalla rahoitusta muilla tavoin nuorten ohjaukseen ja palveluihin, Lehikoinen sanoo.

Hänen mukaansa hallitus onkin käynnistänyt tukiohjelmia opinto-ohjaukseen, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen on suunniteltu satoja miljoonia euroja lisää raha. Lain valmistelijoiden mukaan lakimuutos maksaa, mutta toisaalta lisää työllisyyttä ja verotuloja.