Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tuore raportti perusopetuksen kehittämisestä on herättänyt huolta vaatimustason laskemisesta. Vaikka raportti ei suoraan esitä riman madaltamista, se ei myöskään vielä riitä nostamaan sitä.
Pelkkä nykytilan ylläpito tai tavoitteiden karsiminen ei kanna. Suomen pitää tähdätä takaisin koulutuksen kärkeen.
Raportissa on paljon oikeaa: tavoitteita selkeytetään ja oppimisen tukea vahvistetaan. Ei ole kohtuuton vaatimus, että jokainen oppilas, huoltaja ja opettaja tietäisi, mitä peruskoulun päättäminen edellyttää. Peruskoulun tärkein tehtävä on lopulta yksinkertainen: varmistaa, että jokainen nuori saa riittävät valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elämään.
Ilman vaatimustason nostoa – vähimmäistasosta alkaen – on riskinä, että katse jää vain perusasioihin. Luku- ja laskutaito ovat vasta perusta, jonka päälle rakennetaan tulevaisuus. Aikamme suurimpien ongelmien ratkaiseminen edellyttää vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kykyä toimia yhdessä ja luovaa ajattelua.
Vaatimustason nostamisen suurin este ei ole lasten ja nuorten kyvyissä, vaan aikuisten odotuksissa. Tämän päivän lapset pystyvät varmasti aivan samaan, ellei enempään kuin aiemmat sukupolvet, mutta vain, jos uskallamme vaatia ja tukea riittävästi.
Peruskoulun kehittäminen vaatii selkeää suuntaa. Enemmän kunnianhimoa, korkeammat odotukset ja uskoa siihen, että Suomi voi taas olla paras siinä, mikä meille on kaikkein tärkeintä.