Yhä useampi nuori kohtaa umpikujan etsiessään vuokra-asuntoa Rovaniemellä. Kohtuuhintaisia ja toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia on tarjolla vähän hakijoiden määrään verrattuna. Tilanne on saanut esimerkiksi Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja opiskelija-asuntoja tarjoavan Domus Arctica -säätiön vaatimaan kaupungilta pikaisia toimenpiteitä.
Lapin yliopistossa ensimmäistä vuottaan muoti- ja tekstiilisuunnittelua opiskeleva Kristian Heikkilä, 24, on hakenut vakituista asuntoa siitä lähtien, kun sai varmistuksen opiskelupaikastaan viime kesänä. Hän on pitänyt myös taukoja hakemisesta, sillä toistuvasti kielteiset vastaukset syövät motivaatiota ja jaksamista.
Heikkilä toivoo löytävänsä edullisen asunnon läheltä yliopistoa. Kohtuullinen vuokra yksiöstä voisi olla noin 400 euroa kuukaudessa. Hän on kuitenkin joutunut laskemaan kriteerejään hakuprosessin myötä. Nyt Heikkilä etsii asuntoja myös keskustasta ja jopa kauempaakin.
– Hakeminen on hyvin turhauttavaa puuhaa. Ihan sama minne laittaa hakemusta, niin sieltä tulee ilmoitus kysynnän paljoudesta. On hyvin vaikea saada asuntoa.
Lyhytvuokrauksen kasvu ei suosi paikallisia
Heikkilä on asunut ystäviensä luona nyt lähes vuoden päivät mahdottomalta tuntuvan asuntotilanteen vuoksi. Rovaniemen asuntopula herättää Heikkilässä paljon turhautumista, koska hän haluaisi vain muuttaa omaan kotiin. Heikkilän mielestä kaupunki ei ole puuttunut lyhytvuokraukseen tarpeeksi.
– Kaupunki ei tunnu suosivan vakituisia asukkaita vaan ennemminkin turisteja.
Politiikkatieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Saku Jatkola, 27, etsi uutta asuntoa lähes puoli vuotta, kunnes sai vahvistuksen Domus Arctica -säätiön yksiöstä viime joulukuussa. Prosessi vaati noin kaksikymmentä hakemusta ja viisi asuntonäyttöä.
– Saattoi olla, että [asunto]ilmoitus oli ollut viisi minuuttia netissä ja olet jo kolmas, joka soittaa asunnosta. Kyllähän se turhauttaa.
Jatkolan muuttoaikataulu oli joustava, sillä hänellä ei ollut kiire pois aiemmasta kodistaan. Se mahdollisti hänelle asunnon vuokraan ja sijaintiin liittyvissä kriteereissä pysymisen. Toiveena oli asua keskustassa tai yliopiston läheisyydessä sekä maksaa alle 600 euron kuukausivuokraa. Asunnon saamiseen meni kuitenkin toivottua pidempään.
– Näkisin, että alle 600 eurolla olisi hyvä kyetä asumaan järkevällä sijainnilla.
Asuntotilanteen muutos on selkeä
Jatkola muutti Rovaniemelle vuonna 2021 ja huomaa selkeän eron nykyiseen asuntotilanteeseen verrattuna. Viisi vuotta sitten alle 500 euroa maksava keskusta-asunto löytyi suhteellisen helposti ja nopeasti. Myös toinen muutto sujui vaivatta ja asunto oli niin ikään kohtuuhintainen.
Karulta tuntuva muutos suututtaa ja turhauttaa häntä. Asuntoja on vähemmän, mitä kysyntä vaatisi ja monet lyhytvuokraukseen tarkoitetut asunnot ovat vapaana ainoastaan turistisesongin alkuun saakka. Lyhytvuokrauksen ongelmaa ei ole Jatkolan mukaan saatu vielä ratkaistua kestävästi, vaikka esimerkiksi Lapin yliopisto ja ylioppilaskunta ovat yrittäneet nostaa sitä esille.
– Tuntuu, että asukkaat eivät valitse asuntoja. Vuokranantajat ennemminkin valitsevat, kenet haluavat asumaan mihinkin.
Asunnottomuus Rovaniemellä
Asunnottomien määrä kasvoi Rovaniemellä 76 prosentilla vuonna 2025. Se erottuu lukeman perusteella muista keskisuurista kunnista Joensuun, Vaasan, Kotkan ja Porin lisäksi.
Sosiaalipalveluiden asiakkailla asunnottomuuteen vaikuttavat pitkäaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat. Myös matkailusesongin todetaan vaikeuttavan asunnon saamista.
Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen on erityisen vaikeaa luottotiedottomille ja vuokravelkaisille asiakkaille. Nousseet vuokrat ylittävät usein Kelan määrittelemän kohtuuhinnan.
Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori Maria Hakkarainen kuvailee Rovaniemen asuntotilannetta kriisiytyneeksi, sillä kaupungissa pysyvästi asuvien on vaikeaa löytää kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntokriisin vaikutukset osuvat erityisesti nuoriin opiskelijoihin, jotka hakevat kaupunkiin muuttaessaan nimenomaan edullista ja pitkäaikaista vuokrakotia.
Tilannetta selittävät esimerkiksi sosiaalisen asumisen rakentamisen tuen vähentäminen kansallisella tasolla, Rovaniemen asuntopolitiikasta vastaavan asuntosihteerin viran lakkauttaminen sekä matkailun kasvu ilman riittävää majoituskapasiteettia. Lyhytvuokrausta pidettiin alun perin hyvänä “varaventtiilinä” kasvavalle turistivirralle, joka on sittemmin kasvanut merkittäväksi osaksi majoituskapasiteettia.
Tarjolla olevia asuntoja on raportoidusti vähän ja se voi jopa vaikuttaa päätökseen opintojen aloittamisesta Rovaniemellä. Hakkarainen huomasikin viime syksynä ilmiön, jossa opiskelijat vuokrasivat lyhytvuokrauskäytössä olevia asuntoja sesongin alkuun saakka saadakseen muutaman kuukauden lisäaikaa asunnon etsintään. Muutamia onnisti, mutta loput joutuivat palaamaan kotipaikkakunnilleen.
– Olemme kuulleet yliopistolla usein, että jätetään kokonaan tulematta.
Arktisen matkailun pääkaupungin tilanne on Suomen mittapuulla ainutlaatuinen. Esimerkkiä asuntokriisin ratkaisemiseen on kuitenkin hankala etsiä ulkomailtakaan. Hakkaraisen mukaan voidaan puhua Euroopan laajuisesta asumisen kriisin aikakaudesta, jossa lyhytvuokraus on vienyt paikallisten asumisen resursseja.
Vaikka mallia ei ole, asuntopulan ratkaisemiseksi on alettu etsimään keinoja. Käsitteillä ovat esimerkiksi lyhytvuokrausta käsittelevä rakentamislaki sekä opiskelija-asuntokapasiteetin lisääminen. Lisäksi Rovaniemen kaupunki on ilmoittanut palkkaavansa uuden asuntosihteerin. Espanjassa puolestaan tutkijat ovat lähteneet selvittämään mahdollisuutta suunnata matkailukäyttöön tarkoitettua majoituskapasiteettia sosiaalisesti tuettuun asumiseen.
– Löytyisikö sieltä, minkälaisia malleja voitaisiin rakentaa?
