Aluevaltuusto: Tässä on Lapin uusi alue­val­tuus­to – katso val­tuu­tet­tu­jen kuvat

Tulospalvelu: Katso tästä Lapin hy­vin­voin­ti­alueen ja koko Suomen vaa­li­tu­los

Aluevaalit: Uusi alue­val­tuus­to on valittu – Mitä ta­pah­tuu seu­raa­vak­si?

Pääkirjoitus

“On sitä en­nen­kin” ei ole hyvä pe­rus­te­lu

-
Kuva: Jussi Leinonen

Viime viikon Lounais-Lapissa oli juttua Kemin keskustan alueella moporälläävistä nuorista. Keskustan asukkaat kärsivät huonoista yöunista, kun mopoilla kaasutellaan voimakkaasti. Myös autojen kilpa-ajot harmittavat ja toisaalta herättävät huolta kaupunkilaisissa.

Nuorison mopoilusta valittaminen herättää tietysti monenlaisia ajatuksia. On ihan normaalia, että nuoret ihmiset kokoontuvat yhteen tapaamaan toisiaan. Niin sanottu turha ajeleminenkin on monen mielestä mukavaa puuhaa ja se on varsinkin pikkukaupungeissa jo pitkään ollut varsin suosittu ajanviete.

Se, että nuoria näkyy katukuvassa, kertoo ehdottomasti elinvoimaisuudesta.

Mutta mistä kertoo nuorison välinpitämätön käytös liikenteessä?

Liikenneturva selvitti viime vuonna 15–19-vuotiaiden nuorten vanhempien ajatuksia lastensa liikenneturvallisuudesta tuoreeltaan kyselytutkimuksella. Vanhemmista lähes jokainen vannoi olevansa kiinnostunut siitä, miten nuori toimii liikenteessä.

Mutta kun Liikenneturva kysyi asiaa nuorilta läheskään kaikki nuoret eivät olleet sitä mieltä, että vanhempia kiinnostaa, miten nuoret liikenteessä käyttäytyvät. Kaksi kolmesta (67 %) koki vanhempiensa olevan kiinnostuneita siitä, miten nuori liikenteessä toimii.


Nuorisokyselyssä kävi myös ilmi, että nuoret, jotka kokivat vanhempiensa osoittavan kiinnostusta heidän liikennekäyttäytymistään kohtaan, osoittivat myönteisempiä asenteita turvallista liikkumista kohtaan.

Kyselyn perusteella vanhemmat kuitenkin epäilivät sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman nuoren liikennekäyttäytymiseen että yleisemminkin vanhempien toiminnan vaikutusta. Vanhemmista 27 prosenttia kertoi kokevansa, ettei voi vaikuttaa siihen, miten oma nuori toimii liikenteessä.

Kyllähän aikuisen asenne ja myös esimerkki vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Piittaamattomuus voi olla periytyväistä sorttia.

“On sitä ennenkin...” ja “Pojat ovat poikia” ovat kerta kaikkiaan kestämättömiä perusteluja välinpitämättömälle liikennekäyttäytymiselle.


Porukassa pöljyys saattaa lisääntyä. Nuorison kaahottamiseen liittyy usein ryhmäpainetta. Siinäpä mietittävää, miten saada lapsi pitämään kiinni omista rajoistaan ja turvallisista toimintatavoistaan. Vaatii vahvuutta olla jengissä se ainoa järkevä, joka noudattaa liikennesääntöjä ja ajaa mopolla, jota ei ole viritetty.

Rajoihin ja nuorisoon liittyy myös yksi Lounais-Lapissa julkaistu juttu. Lukijamme otti yhteyttä, sillä hän oli huolestunut nuorten, voidaan sanoa jopa lasten, alkoholinkäytöstä. Tässäkään kohtaa meidän on turha hyväksyä alaikäisten päihteidenkäyttöä sillä perusteella, että “On sitä  ennenkin”. Nuoret kokeilevat. Se tiedetään. Mutta tiedetään myös se, että lasten alkoholinkäytössä, muista päihteistä lukemattakaan, piilee monia vaaroja.

Alai­käi­senä aloi­tettu alko­ho­lin­käyttö häi­ritsee ai­vojen kypsy­misp­ro­sessia. Kehittymättömät aivot lisäävät impul­sii­vi­suutta. Al­le 15 vuo­den iäs­sä alko­holia kokeil­leilla on isompi ris­ki riippuvuuden kehittymiseen, verrat­tuna nii­den ris­kiin joi­den ensi­kos­ketus alko­holiin ta­pahtuu vas­ta täysi-ikäi­senä.