"Olen eh­dol­la, koska yh­teis­kun­nas­sa on asioi­ta, joita haluan puo­lus­taa" – 19-vuo­tias Tuomas Paa­na­nen haluaa tehdä po­li­tiik­kaa jo nuorena

Tuomas Paananen on ollut poliittisesti aktiivinen jo kauan nuoresta iästä huolimatta. Hän on toiminut niin poliittisissa järjestöissä kuin oman lukionsa oppilaskunnan hallituksessa.

Kuva: Sanni Malin

19-vuotias Tuomas Paananen on ehdolla Lapin hyvinvointialueen aluevaaleissa ja Kemin kunnallisvaaleissa. Paananen on jo pitkään ollut kiinnostunut politiikasta.

Paanasella on tällä hetkellä useita luottamustehtäviä, hän toimii Kemin nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja edustaa nuorisovaltuustoa kaupunginvaltuustossa. Lisäksi Paananen on aktiivinen Vasemmistoliiton Lapin piirin ja Kemin kunnallisjärjestöissä, sekä hän on myös Vasemmistonuorten liittohallituksen jäsen.

Hän oli toiminut myös oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana Kemin lyseon lukiossa, hänen toisen vuosikurssinsa aikana. Tällä hetkellä hän vielä opiskelee kolmatta vuosikurssia lukiossa.

Paananen kertoo, että on kiinnostunut politiikasta, koska hän on kiinnostunut ihmisistä ja maailmasta. Hän näkee maailmassa paljon epäoikeudenmukaisuuksia, joita hän haluaa korjata.

– Politiikka on epätäydellinen ja huono, mutta silti paras keino vaikuttaa yhteiskuntaan ja yrittää vähentää sen epäoikeudenmukaisuuksia.

– Olen ehdolla kunta- ja aluevaaleissa, koska yhteiskunnassa ja lähiympäristössä on asioita, joita haluan puolustaa ja ongelmia, joita ratkaista.

Tärkeimpiä asioita, joita Paananen haluaa puolustaa on pohjoismainen hyvinvointivaltio, maksuton peruskoulu ja toinen aste, universaali julkinen terveydenhuolto ja laaja sosiaaliturva. Kunnanhallituksessa voi vaikuttaa päätöksiin koulutuksesta ja aluehallituksessa päätöksiin terveydenhuollosta.

– Pidän nuorten osallistumista politiikkaan erittäin tärkeänä. Me nuoret olemme niin tämän maan kuin maailman tulevaisuus.

Paananen kertoo, että nyt tehtävät päätökset vaikuttavat nuoriin heidän koko elämänsä ajan. Ne rakentavat pohjan, jonka päälle tulevaisuudessa tehdään päätöksiä. Siksi on tärkeää, että nuoret osallistuvat päätöksentekoon jo nyt.

– Meillä nuorilla on paljon annettavaa päätöksentekoon ja politiikkaan, joten annetaan se.

Nuoret ehdokkaat kokevat enemmän vaalihäirintää kuin muut

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä aluevaalien ehdokkaiden keski-ikä on noin 50 vuotta, sekä kaikista ehdokkaista kahdeksan prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 27 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä on noin 51 vuotta, ehdokkaista kahdeksan prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 27 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

Paanasen mielestä on surullista, että nuorilla ei kiinnosta politiikka ja he eivät halua asettua ehdolle, varsinkin, kun päätöksiä tehdään nuorten tulevaisuudesta. Paananen toivoo, että mahdollisimman moni nuori kuitenkin äänestää vaaleissa.

– Valitettavasti nuoret ovat aliedustettuina politiikassa, esimerkiksi Kemin nykyisessä kaupunginvaltuustossa on vain kolme valtuutettua, jotka ovat alle 30-vuotiaita.

Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Aino Tiihonen kertoo, että nuoret jäivät aliedustetuiksi viimeisimmissä aluevaaleissa vuonna 2022 ja kuntavaaleissa vuonna 2021. Edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaista vain yhdeksän prosenttia oli 18–29-vuotiaita ja nuoria ehdokkaita valittiin valtuustoihin reilu viisi prosenttia.

– Vaikuttaisi siltä, että nuorten ja uusien kasvojen houkuttelu sekä alue- että kuntapolitiikkaan on puolueille selvä haaste.

Tutkimusten mukaan nuoret ehdokkaat ja etenkin nuoret naisehdokkaat kokevat keskimäärin enemmän vaalihäirintää kuin muut ehdokkaat. Tiihonen kertoo myös, että puolueilla on ollut tämän kevään vaaleissa haasteita saada ehdokaslistoja täyteen. Nämä tekijät vaikuttavat nuorten vähäiseen määrään vaaleissa.

Valtio-oppia Tampereen yliopistossa tutkiva Aino Tiihonen kertoo, että puolueilla on ollut hankaluuksia saada ehdokaslistoja täyteen, ja etenkin nuoria listoilla nähdään tänä keväänä vähän.

Kuva: Jonne Renvall

Nuoret haluaisivat äänestää enemmän oman ikäisiään

Tiihosen mukaan edustuksellisen demokratian ajatus on, että kaikkien väestöryhmien näkemykset tulisivat edustetuiksi päätöksenteossa. Kun jotkin väestöryhmät jäävät päätöksentekoelimissä vähemmistöön, heidän näkökulmiaan ja tarpeitaan on hankala huomioida.

Monet politiikan kysymyksistä, kuten ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen vaikuttavat selvästi tulevaisuuteen. Nuoret ikäryhmät joutuvat elämään tällä hetkellä tehtävien päätösten kanssa pisimpään, joten heidän mielipiteensä on tärkeää ottaa huomioon.

– Saamalla nuoria ehdolle edustuksellisiin päätöksentekoelimiin, mahdollisesti vaikutamme positiivisesti myös heidän äänestysaktiivisuuteensa.

Tiihonen kertoo, että nuorten yleisin perustelu äänestämättä jättämiselle on tutkitusti ehdokasvalinnan vaikeus. Nuorten aktiivisempi ehdolle asettuminen voi helpottaa ehdokasvalintaa, kun löytyy oman ikäisiä ehdokkaita.

– Toisaalta peilikuvaedustus ei takaa automaattisesti sitä, että oman väestöryhmän asiat ja näkemykset tulisivat samanikäistä ehdokasta äänestämällä ajetuiksi aluevaltuustossa.