Ministeriöiden välinen yhteistyö ei viime keväänä koronaepidemian ensimmäisen aallon alkuvaiheessa toiminut tehokkaasti eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä. Pandemian kaltaiseen tilanteeseen ei osattu varautua etukäteen.
Näin toteaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti ratkaisussaan, joka koskee sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimia suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa. Pöysti korostaa toimijoiden yhteistyön tärkeyttä sekä selkeää vastuunjakoa.
Oikeuskansleri muistuttaa, että tehtävien jakautuessa useille toimijoille on varmistettava, että yhteistyössä toimivalla toisella osapuolella on riittävät valmiudet toimeenpanoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) olisi pitänyt tukipyyntöjä suojavarusteista esittäessään varmistaa aktiivisemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimintakapasiteettia.
Huoltovarmuuskeskus ilmoitti huhtikuun lopussa, että sillä on vaikeuksia toteuttaa ministeriöiden tukipyyntöjä.
Huoltovarmuuskeskuksen asemaa vaikeuttivat myös tulkinnanvaraisuus sille kuuluvasta operatiivisesta valmiusroolista ja sille annetut poikkeukselliset erityistehtävät suojanhankinnassa.
– Poikkeusoloissa riittävän nopea päätöksenteko on erittäin tärkeää. Vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna mahdollisimman hyvin ennakolta, Pyösti huomauttaa.
Lain mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Kukin ministeriö tukeutuu toimissaan Huoltovarmuuskeskukseen.
Huoltovarmuuden yleiset tavoitteet ja esimerkiksi varmuusvarastoinnin vaatimustason asettaa valtioneuvosto.
Ministereiden tehtävistä epäselvyyttä
Vastuu varautumistoimenpiteistä terveydenhuollossa kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Siellä jonkin verran epäselvyyttä aiheutti ministeriön organisaatio sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) välinen työnjako.
Oikeuskanslerin mielestä jatkossa voisikin olla tarvetta arvioida, pitäisikö ministereiden tehtäväalueet olla selkeämmin jaettu myös kriisijohtamisen näkökulmasta.
– Työnjaon tulee oikeudellisesti olla sellainen, että se mahdollistaa kriisitilanteissakin valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvan johtamisen ja yhteistyön.
Pandemiariskeihin varauduttaessa tarvitaan selvästi laajempi näkökulma terveydenhuoltoon ja sen toimijoihin. Yksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleva ryhmä ovat olleet vanhustenhuollon toimintayksiköt, Pöysti toteaa.
Otsikosta otettu yksi "ja"-sana pois 4.12. kello 12.20.