Nuo­raidráđi sá­ga­doal­li An­ni-So­fia Niit­ty­vuo­pio - “Sá­me­nuo­rain lea gievr­ras iden­ti­teh­ta”


Nuoraidrádi ságadoalli lea gáregasnjárgalaš Anni-Sofia Niittyvuopio. Son lea válljejuvvon áigodahkii 2020-21.
Nuoraidrádi ságadoalli lea gáregasnjárgalaš Anni-Sofia Niittyvuopio. Son lea válljejuvvon áigodahkii 2020-21.
Kuva: Essi Koski crop

Sámedikki vuollásaš Nuoraidráđđi lea njukčamánus válljen ságadoalli ja áššedovdiláhtuid áigodahkii 2020-21. Ságadoallin válljejuvvui 20 jahkásaš gáregasnjárgalaš Anni-Sofia Niittyvuopio.

- Mu beroštupmi politihkkii álggii sullii 6 jagi áigi go álgen Suoma Sámi Nuoraid hálddahusa várrelahttun. Lean alot leamaš dakkár olmmoš gii háliida doahput problemáhtalaš áššiide. Suoma Sámi Nuoraid bokte ožžon alccen politihkalaš identitehta.

Beroštupmi iežas gielas ja kultuvrras lea dolvon su ovddos guvlui.

- Háliidan ahte sámi nuorain galget leahkit seammalágan vuoigatvuođat iežaset gillii ja kultuvrii nugo váldoálbmogis. Ja maiddái ahte sis leat seammaárvosaš vejolašvuođat leahkit mielde politihkalaš áššiid mearrideamis.

Niittyvuopio lea aktiivvalaš maiddái Lappi Gurutbellodaga nuoraid politihkas ja doaibmá bellodaga nuoraidossodaga várreságadoallin.

– Válljejin searvat mielde Gurutbellodaga doaimmaide dan dihte go sin mandáhta lea ovddidit dásseárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid, muitala Niittyvuopio.

Dálkkádatrievdan váikkuha Sámis

Dálkkádatrievdan lea maŋimuš áiggiid leamaš globála temá. Das leat stuorra váikkuhusat Sámi guovlluide.

- Nuoraidráđđi čalmmustahttá dálkkádatrievdama. Dasa gullet mehciid suodjaleapmi,  eanangeavaheapmi ja hiilaneutrálavuohta. Dálkkádatrievdan mielddisbuktá stuora hástalusaid sámeguovlluide.

Dán jagi leamaš erenomáš olu muohta ja jiekŋagearddit.

- Lea váttis einnostit goas dálvi álgá ja nohká. Dát buktá váttisvuođaid boazodollui. Dan dihte leage dehálaš ahte sápmelaččaid jietna gullo go dákkár áššiid birra ságastallojuvvo almmolaččat, čilge Niittyvuopio.

(Joatkašuvvá gova vuolde.)

Nuoraidráđđi čalmmustáhttá dálkkádatrievdama, mas leat stuora váikkuhusat sámeguovlluid ealáhusaide.
Nuoraidráđđi čalmmustáhttá dálkkádatrievdama, mas leat stuora váikkuhusat sámeguovlluid ealáhusaide.
Kuva: Aslak Niittyvuopio

Sáminuorain buorre identitehta

Nuoraidráđi okta váldobargguin lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ja nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte.

– Sámenuoraid identitehta lea nanus, vaikko mis leatge olu hástalusat maiguin bargat. Diehtu sápmelaččaid birra lea lassánan, mis leat eambbo sámegielat materiálat, sámegielat ođđasat ja buot golbma sámegiela gullojit.

Nuorat leat beassan daid bokte nannet iežaset identitehta ja kulturdovdamuša.

- Muhto mii dárbbašit aŋkke eambbo sámegielat bálvalusaid, maiddái nuoraide. Erenomážit lea dárbu sámegielat psyhkalaš dearvvašvuođa bálvalusaide, deattuha ságadoalli Niittyvuopio.

Álgoálbmogiid ovttasbargu lea dehálaš

Diibmá čakčat árktalaš álgoálbmogiid ovddasteddjiide ordnejuvvui Roavvenjárggas riikkaidgaskasaš konferánsa Arctic Spirit.

Dohko lei bovdejuvvon maiddái Anni-Sofia panelaságastallamii, gos árktalaš guovlluid nuorat besse muitalit sin eallima ja boahttevuođa birra, erenomážit dálkkádatrievdadeami perspektiivvas.

– Lea dehálaš ahte mii álgoálbmotnuorat doallat oktavuođa ja háleštit oktasaš áššiid birra. Mis leat seamma fuolat, ilut ja ulbmilat.

Sosiála media lea okta dehálaš gulahallanreaidu.

- Mii sáhttit gulahallat rájiid rastá. Oktasaš guovddáštemát leat maiddái skuvlejupmi ja ruoná kolonialisma, nugo ruovdegeainnut ja bieggamillot.

Sámenuorat gártet fárret go eai leat oahppoásahusat

Sámenuorat šaddet dávjá fárret eret ruovttuguovlluin go oahppofálaldagat váilot. Dat lea okta váilevašvuohta masa Anni-Sofia sávvá gielddaid bokte buoret čovdosiid.

Son ieš fárrii Roavvenjárgii stuđeret merkonoman ja lea válbmanan hálddahusekonomiija suorggis. Ođđajagimánu rájes Niittyvuopio lea leamaš Sámi oahpahusguovddáža boazodoalu linjjás ja čađaha oahpposoahpamuša ruovttubáikkistis.

– Boazodoallu lea eallinvuohki maid váillahin go orron Roavvenjárggas. Dat lea nannosit čadnon mu identitehtii, son muitala.

Mikä?

Saamelaisnuorilla on vahva identiteetti ja kulttuurintuntemus

  • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Anni-Sofia Niittyvuopio Karigasniemeltä kaudelle 2020-21.
  • Nuorisoneuvoston yksi tärkeä teema on ilmastonmuutos, joka tuo suuria haasteita saamelaisalueille. Tässä työssä yhteistyö muiden alkuperäiskansojen edustajien kanssa on tärkeätä.
  • Haasteista huolimatta saamelaisnuorilla on vahva identiteetti ja kulttuurintuntemus.
  • Lisätukea tarvitaan erityisesti koulutusasioihin ja saamenkielisiin terveydenhuoltopalveluihin, erityisesti psyykkisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin.